se mistä ei keskustella päivisin

perjantai 15. huhtikuuta 2022

"mikä sinua vaivaa"

 Asetelma on erikoinen 

päivän uutinen 

hoitajat vaativat liikaa palkkaa 

vai hoitajat saavat liian vähän palkkaa 

se nauraa minulle 

nojatuoliltaan 

kyselee kysymyksiä 

hei haloo

mistä ottaisit pois veroja

jotta laittaisit siihen 

mistä ottaisit pois 

ja antaisit niille 

etkö osaa vastata

se nauraa minulle 

sinä et sano mitään

seison yksin pöydän äärellä 

vaikka aiemmin seisoit siinä vierelläni 

"ota toinen tyttöystävä", se sanoo sinulle 

moneskohan kerta se oli 

mutta sehän oli vain vitsi 

eikö ollutkin, rakas 


lauantai 9. huhtikuuta 2022

interlude

vaikka menen taaksepäin, 
minusta tuntuu että menen eteenpäin 

hetki kerrallaan 
mitä syvemmälle ajaudun 
sitä enemmän ymmärrän 
kipua 
ihoni, lihani palaneet tuhkaksi  
olen pelkkä luuranko 
janoista kuoleman viettiä, epätoivoa 
ja loputonta itsevihaa 

mutta minä istun niiden tunteiden kanssa 
auringossa, hitaasti hengittäen, 
kuunnellen aaltojen paiskautuvan rantakiviin 
ja tuulen tarttuvan mäntyjen oksiin 
ja luitteni onttoihin koloihin 
keikuttaen, keikuttaen 
hajonnutta maailmaani 

ja jossain täällä 
hiljalleen parannun  

jää ja tuli


olen niin vihainen sinulle 
on vaikea antaa anteeksi 
käteni ovat lämpimät, mutta sydämeni -   
kuin jäälautat suolaisessa meressä - 
miten voisin armahtaa sinut synneistäsi 
kun samoista synneistä polttaisin itseni roviolla 
ja heittäisin bensaa liekkeihin 
eikä mitään jää 
    jäljet 
        tulenpunainen kirkas valkoisuus 
    sinun hauras kosketuksesi, 
jonka pusken pois 
minun kaiken tappava hyökyaaltoni 
tuho, jota kylvän 
väkevät iskut kasvoillani 
halki purrut hampaani 

nyt tajuan millaista on 
katsoa itseään silmiin 
ja nähdä se julmuus, 
jonka niin kauan on kieltänyt 
olen hirvittävän vihainen itselleni 
en voi antaa anteeksi  
pienintäkään virhettä 
    en päästä irti 
        näen vain sinut 
    enkä yhtään mitään 
kellun jäälauttojen seassa turtana 
etteivät liekit nuole minua elävältä 
mutta me kaikki tiedämme 
että kuolen tänne 

perjantai 8. huhtikuuta 2022

toisinto

tehdään jotain mukavaa 
minun mielikseni 
hymyilen 
mutta et tiedä onko huulissani  
verta vai viiniä 
    katsotaan, kuinka pitkälle 
voin tämän viedä 
kunnes petät minut 

tuttuja kuvioita, tapetissa puhumaton muisto  
hapuilevia jälkiä 
tämäkin voi olla toisinto 
painajainen, joka vain alkoi eri tavoin  

miksi puhut noin 
vanhat kaiut 
etäiset, hitaasti lähestyvät 
uppoan johonkin, missä en ole mitään 
kutistun ja kasvan vuorotellen 
hajonnut todellisuus sekoitettuna reaktiiviseen käytökseen   
kutistun niin pieneksi etten osaa hengittää 
käperryn kippuraksi kasaan 
ja olen valmis lähtemään 
olet ainoa johon uskon 
mutta mitä jos en tunnistaisi kasvojasi enää 
kaikki on niin käsittämättömän pienestä kiinni 
    mitä jos sinä tuhoat minut 
    mitä jos sinä tuhoat minut 
    mitä jos sinäkin tuhoat minut 
niin kuin kaikki muut 

katson itseäni ulkopuolelta  
kulmani repsottavat 
olen pitänyt tätä kasassa 
seison tässä ja vapisen 
olen pisteessä, 
joka muistuttaa minua jostakin, 
mitä en tahdo muistaa 

laajenneet pupillit 
kulmännihkeät kämmenet 
mitä jos 
kaikki murtuu 
uudestaan ja uudestaan 
miksi uskoisin mihinkään 
jos sinäkin valehtelet 
käsitätkö
jos sinäkin olet toisinto 
kuinka syvälle hulluuteen 
voi vielä mennä