maanantai 28. joulukuuta 2020
jahti
lauantai 14. marraskuuta 2020
dissosiatiivinen uni
kosketuksia
valonhäivähdyksiä verhojen takaa
tähtitaivas nielaisee minut
minä leijun
maalauksia
kirjapinoja
sinä rakastat minua niin paljon,
että minä olen painava rakkaudesta,
niin raskas että putoan
ja syöksyn läpi universumin,
dissosiatiivisen unen,
pitkin tähtien siltoja,
kosketan saturnuksen renkaita,
ja minä huudan keuhkojeni pohjasta,
että minä rakastan sinua
ja putoan
lennän
putoan
maan läpi
sen syliin,
takaisin sinun käsivarsillesi
torstai 22. lokakuuta 2020
kätesi
kaikki haluavat jotain minusta
kaikki haluavat jotain
minulla ei ole mitään annettavaa enää
ne kurkottelevat kohti minua
älä helvetti koske!
minä vihaan sinua ja sinua ja sinua
pysykää kaukana minusta
älä kysy minulta mitään, en halua vastata
älä soita minulle, pelkään kuulla ääntä
kasvottomat ihmiset,
joita en osaa lukea
olen puutteellinen ja viallinen
aina liian hyväuskoinen
minä katson sinua silmiin enkä näe mitään
minä kuuntelen sinun sanojasi enkä ymmärrä mitään
järjettömyys hajottaa minua se syö minua elävältä
kuin kasvain päässä se kasvaa kasvaa ja saa minut toteamaan että
olen täysin tyytyväinen yksinäisyydessäni
pienessä sievässä, pimeässä huoneessani
kaikki tuhoutuu aina uudestaan
rakennan korttitaloa joka kerta uudestaan
kuin tyhmä lapsi, uskoen sen kestävän
ja katson sen romahtavan,
mutten koskaan opi
en koskaan muista
että kaikki haluavat aina jotain minusta
valot sammuvat ja kasvot vaihtuvat, en näe mitään
minä huudan ja huudan, enkä kuule mitään
ne imevät minut kuiviin
ja kun minä pyristelen vastaan,
ne sanovat, ettei minussa ole mitään
mitä rakastaa
ei mitään
ei mitään
vain musta aukko
tiistai 20. lokakuuta 2020
totuus, totuudet, valheet
maanantai 19. lokakuuta 2020
h.i.r.v.i.ö.
hei, sinusta ei ole kuulunut hetkeen
olet ollut minulle ennen niin tärkeä
mutta nyt...
ei
etkö ymmärrä, että ottaisin luodin puolestasi,
olen tehnyt niin paljon sinun vuoksesi,
joten anna minulle mitä pyydän
ei
et kyllä astu rajani yli
huomaan, että olet muuttunut
et ole enää se sama ihminen, josta pidin
en niin
oletpa sinä yhteistyökyvytön nykyään
ennen kaikki oli helpompaa sinun kanssasi
en halua sinua enää elämääni
ja ainiin,
halusin vain sanoa, että sinusta on tullut
hirviö
sunnuntai 4. lokakuuta 2020
vaahteranlehdet
perjantai 2. lokakuuta 2020
mörkö
lauantai 12. syyskuuta 2020
kiltit tytöt eivät suutu
toisinaan istun lattialla kädet levällään kysyen
mitä teen tälle vihalle,
joka puskee minusta läpi
ja etsii kohdetta, jota ei ole
tai johon ei saa kohdistaa
kiltit tytöt eivät suutu, tiedättehän
mutta vihan on osuttava johonkin
joten olen murjonut kehoani
ja sairastunut
olen satuttanut itseäni mitä julmimmilla tavoilla
se on kuluttanut minut loppuun
raahannut minut syvyyksiin
itsetuhoisiin vesiin
toisinaan haluan nukkua päivät ja yöt
sillä mitä muuta teen kun en voi olla vihainen
mutta joskus se on kaikki mitä tunnen
kiellän oman olemassaoloni
vain jotta olisin kiltti
silloin haluan niellä kaikki lääkkeet
tulla tunnottomaksi ja olla helppo
ja nukkua, nukkua pois
olen ollut niin vihainen että se on repinyt minut kappaleiksi
ja levinnyt verisenä oksennuksena vessanpönttöön
olen itkenyt ja kiljunut ja kirjoittanut
ja pelännyt että se tulee minusta ulos
tappavana, tuhoten kaiken
minkä kaiken?
kulissit? nämä kiltin tytön kalterit?
hah, niin.
silmitön viha minussa
epäoikeudenmukaisuus ja vääryys,
mille en ole tehnyt mitään,
koska en ole koskaan osannut
se tulee vielä loppumaan
minä olen niin vihainen
niin monelle ihmiselle
perjantai 11. syyskuuta 2020
tuntematon
yön pimeydessä makaan sylissäsi laiturilla
ja etsimme tähtikuvioita,
joita kukaan ei ole löytänyt
tiesitkö, että jotkin tähdistä, joita nyt näemme,
ei ole ollut olemassa pitkään aikaan
aivan kuin huonot kokemukset, joita olen kokenut
kaikki mitä joskus oli, ei ole ollut enää vuosiin
mutta valo on jäljellä,
hetket, jotka johdattivat minut tähän
vasten yön tummia hiuksiasi,
sininen taivaankansi ja tuikkivat tähdet - katso,
näyttää siltä kuin avaruus päättyisi johonkin yläpuolellemme,
mutta todellisuudessa se ei pääty mihinkään
se jatkuu, jatkuu vaan
kauemmas kuin käsität
ja minä rakastan sinua enemmän kuin luulet
enemmän kuin koskaan uskoin rakastavani ketään
ja ihan eri tavalla, mitä aina luulin rakkauden olevan,
hassua -
enkä minä pelkää mitään enää,
en pimeää, enkä tähtien kuolemaa,
koska saan loistaa nyt
niin kirkkaasti
maanantai 3. elokuuta 2020
bensaa
näen sinua tänään ensi kertaa vuosien jälkeen
sinun kasvosi ovat multaa
savua, joka ilmaan hajoaa
veitset, jotka repivät selkänahkaa
ääneti ja kovaa
ja minä olisin katkera
jos kokisin menettäneeni jotain
mutta minä olen bensaa
ja sinä olet kipinä
poltan sinut
jos ikinä enää astut tielleni
tiistai 9. kesäkuuta 2020
Aarre
lauantai 16. toukokuuta 2020
160520
ajattelen humaltua yksin
ja kirjoittaa asioista joista en osaa puhua
minä olen kyllästynyt pelkäämään koko ajan ja jatkuvasti
olen niin helvetin vihainen kaikesta mutta salaan sen
hymyilen ja mietin - mitä jos vain napsahdan
minussa on syvää katkeruutta
jonka voivat ymmärtää vain yksinäiset vanhukset
mutta heistäkin olen liian nuori
olen sairastunut stressiperäisesti, mutta mitä sitten
ei saa jäädä tuleen makaamaan!
- joten olen ryöminyt palavassa maastossa,
tykkien huutaessa, ja miehien kaatuessa,
tauotta viimeiset kaksi vuotta
piiskannut itseäni kiireesti eteenpäin
en voi pysähtyä
torstai 16. huhtikuuta 2020
ympyrät
olen kiertänyt jälleen ympyrää
toistuma: taasko näin tapahtuu
rikon ympyrän, nousen kuilun reunalle
kasvot turta, niin kyllästynyt tunteisiin
mustat aukot, reiät tietoisuudessa,
katson hulluutta silmiin
sanot minua älyttömäksi
minä haluaisin vain nukkua
ja sinä salaat jotain
valheet, joihin voisi hukkua
aurinko palaa ja verhojen takana satutan itseäni tämän viimeisen kerran
on ollut niin hyvä olla, mutta senkin on loputtava joskus
minä en usko mihinkään
yksinäisyys, se on aina ollut osani tässä paskassa maailmassa.
torstai 9. huhtikuuta 2020
raadellut ranteet
se iskee kasvojani vasten
muistot, sinun ikonisi
kuin viini, veresi valui
ryystän sitä kaksin käsin
pyhitän kaiken
taivas on tyhjä, paratiisissa ei asu ketään
kukaan ei seuraa sinun nimeäsi enää
(minä seurasin)
en koskaan saa anteeksi syntejäni
minä rakastin sinua, täynnä kauhua ja himoa,
sinä olet aina ollut minun heikkouteni
luulin kuolevani kanssasi
ei olisi elämää ilman sinua
joten myin sieluni
kämmenet naulattuina ristiin
kannan sitä lopun elämäni
ei ole vapautusta
ei ole armoa
kiinnityit minuun, amensalismi
kirottu olkoon sinun veresi, sinun lihasi,
raadellut ranteesi
revin sinua irti minusta
mutta humallun vain
ja jossain hirvittävässä olotilassa
rukoilen pelastustasi
keskiviikko 8. huhtikuuta 2020
valon pisaroita
kun makaat lattiallani, haluan vain maata siinä kanssasi
katsella liekkien lepattelua ja varjoja katossa,
sinun iloitsevia silmiäsi,
ne aina loistavat
kun pidät kädestäni kiinni, kaikki on niin huoletonta
olet niin viaton ja kaunis, että alan uskoa enkeleihin
ja joskus itkettää, sillä minä en voi koskaan -
ja pelkään että pilaan sinut
sillä minä olen turmellettu
olen varjoissa kankeasti liikkuva yön eläin,
niin syvillä arvilla, ettei minussa ole mitään ehjää ja
mitä jos ei mitään kaunistakaan
yksinäisyys kulkee syvällä sielussani
rikotulla on aina liikaa vaiettuja tarinoita
shh...
ja usein vihaan itseäni
niin että se vie minut pimeään
mutta kun makaan käsivarsillasi,
tuntuu kuin koko maailma olisi kauneimmillaan
ja minäkin -
torstai 19. maaliskuuta 2020
Mon amour
keittiössä soi Lana Del Rey
lojuin lattialla kultaisen katseesi alla
kehomme soljuivat yhteen
niin kuin unet, pehmein vedoin
vetten päällä, sisäänpäin
eikö sinulla ole kylmä
pitele minua
tanssitaan hitaita, liihoitellaan paikallaan
jossain hiljaisuus repii taivasta
- -
jossain missä olet nyt
ajatukseni verhoutuvat pimeään
niin kuin auringonlaskut, haikeina
ruusun terälehdillä, yksin
janoan kosketustasi
maanantai 16. maaliskuuta 2020
kevään ensimmäinen ukkonen
sunnuntai 15. maaliskuuta 2020
aamuyö
torstai 27. helmikuuta 2020
haudankaivaja
kaikki runoni kertovat sinusta
ja eivät oikeastaan kenestäkään
mutta minusta
otan lapion ja kaivan hautaa syvempää
olen rakentanut kokonaisen hautausmaan
elottomat puut huojuvat tahdottomina
kun jäätävä tuuli puhaltaa
täällä asuu sanattomuus
minä en koskaan taida päästä yli
sitä vihaan elämässäni eniten
ei ole enää selkeitä syyseurauksia eikä suhteita
kaikki mikä kauan sitten alkoi
ei ole koskaan loppunut
sama demoni kimpussani
eri kasvoina, eri ihmisinä
joskus palvoin sinua,
se on kompleksista,
loin pyhätön sinun luillesi, sytytin kynttilät
ja rukoilin kuolevani mukanasi pois
syvälle haudattu viha
nousee vielä uumenista
elävät kuolleet muistot
ja ne loput takaumat
nielaisevat minut
veren tahrimat, järjettömyyden palaset
riivaavat mieleni, valtaavat kehoni
pimeästä tietoisuudesta nousee minä,
jota en halua nähdä
tappaja ja haudankaivaja,
joka tietää mitä arkuissa on
lauantai 22. helmikuuta 2020
painajaistakauma
ja sinun kasvoissasi ei ole tunnetta
kun selviää että olet pettänyt minua ja
et koskaan välittänyt minusta
joskus näen näitä unia, joissa kaikki toistuu
ja sekoan ja sekoan ja hakkaan pääni paskaksi
otan liikaa lääkkeitä, miten tällaista voi kestää
uudestaan ja uudestaan ja uudestaan
se on syvä kaivo, johon vain putoaa ja putoaa
väkivalta minussa, joka haluaa kostaa tuskani
juon pullon ja lyön sen seinää vasten
nyrkeistä valuu verta, tapetit revitty alas
sirpaleita, ne ovat minäkuvani
joskus näen unia, jotka eivät jätä minua rauhaan
they fuck up my head enkä tiedä mikä on totta
missä olen kuka olen - mitä vittua haluat minusta?!
satutatko sinäkin minua
mitä jos sinäkin valehtelet minulle
ja on tyhjää
niin tyhjää
tyhjää
-
sydämeni on läpeensä rupeutunut
haavat paranevat
muistot jäävät
veri kuivuu,
niin,
se kuivuu
muistot jäävät
unet kertovat menneisyydestä
sunnuntai 16. helmikuuta 2020
trapetsi
jos nyt rakastutaan, menetänkö kontrollin
ja putoanko lopulta kuitenkin
näytät niin kauniilta kun tanssit kanssani
silmäsi säkenöivät, et katso alas
kaikki pelko unohtuu
keinumme yhdessä
pääni on pyörällä
keinumme kuin koko universumi olisi tässä
sunnuntai 2. helmikuuta 2020
kuoppa
minä näen kaiken ja tiedän
että rakastat minua
kaivan tunteita
ja annan itseni tuntea
mutta sinä sanot ettei se olekaan totta
kaivan tunteita
kaivan kuoppaa
ensi kertaa kun rakastelimme
sanoit että tunsit enemmän kuin ikinä
ja kun näit että tunsin samoin
juoksit pois
kaivoin liikaa
olin liian oma itseni
etkä sinä kestänyt sitä
maa sortui altani
ja aloit kasata sitä päälleni
haudataksesi minut elävältä
perjantai 31. tammikuuta 2020
kiertokulkuni
ei ole koskaan
halunnut syntyä
eikä elää
ja joka päivä
haluaa kuolla
näännytään,
käännytään pois
yksinäisyys on ainoa todellinen asia
se ei jätä, se ei tuomitse
täällä pimeydessä raskas ilma
en koskaan katso ketään silmiin
koska en näe sinua
kuljemme haparoiden
väistelen sinua, olen siinä taitava
ja sydämeni on palasina
asioista, joihin en osaa vaikuttaa
liian monesti ihoni läpäistään, vuodan verta
saan verta, luovutan verta
biohajoan
minulla ei ole normaalin ihmisen suojamuureja
maalaan verellä kasvoni,
pelkää minua
olen hirviö
olenko minä hirviö?
pelkään olla yksin
en koskaan tiedä
milloin lähteä
ja milloin jäädä
katson vain kun maailma palaa
polvistun maahan, upotan kädet tuhkaan
katson kun kaikki lähtevät
ja minä jään kaipaamaan
ensin ihmisiä,
sitten kuolemaa