Jos saisin tilaisuuden, 

pakottaisin silmäsi auki 

ja laittaisin sinut katsomaan 

mitä olet tehnyt. 

Katso, mitä sinä teit. 

Minä toivon, että sinä mätänet. 

Oi, miten toivonkaan, että mätänet. 

masennuspäiväkirjat

minusta tuntuu etten ole olemassa kuin raporteissa 
ja eksistentaalisissa kriiseissä
pyörteessä, jota voi tuskin kutsua elämäksi

älä katso minua silmiin, et halua totuutta kuitenkaan, 
          ja minä en osaa valehdella

jokin on vialla 

aamut liukuvat sormien lävitse, en saa itseäni ylös,
päivillä ei ole mitään tarjottavaa

äärettömyyteen           hiljaa katoan

toivoisin, että jäisit siihen
edes hetkeksi
pitääksesi kiinni