Tuntematon

olen niin väsynyt peleihin 

vetämään showta, naamio kasvoillani  

         piilottaakseni sen mitä olen, 

                       jotta olisin rakastettavampi 

                   helpompi  

              parempi 

                        kauniimpi 

                                  ja vitut 

en jaksa, 

en osaa pelata 

se on 

kaikki 

tai 

ei mitään 

ihmiset valehtelevat, vääristelevät ja miellyttävät  

                   se on fakta, 

kuten se, että olen           valmis 

hyppäämään

tuntemattomaan 

ja minä otan vauhtia ja juoksen, 

           kunnes kohtaan reunan 

                      ja hyppään 

ei 

                   lennän 

sillä minä olen tavannut jonkun, 

jolle en halua esittää mitään, 

en yhtikäs mitään, 

haluan vain rakastaa 

kaikkeni 

 

Ääretön

pimeydestä ikuisuus näyttäytyy eri valossa 

ja kun suljen silmäni, tunnen virran vievän minua 

.

tuntemattomaan 

.

minua ei ole tehty niille, jotka pelkäävät loputtomuutta 

minua ei ole tehty olemattomuuteen 

.

.

haluan sinut ikuiseksi  

.

.

.

.

ääretön rakkaus ei tunne rajoja, 

ei etäisyyksiä, 

se on vahvempi kuin ihminen 

.

.

vaikka keho lipuu kevyenä ja huulet kaartuvat hymyyn,

sen voima tuntuu väkivaltana sydämessä

.

. 

Huume

olet salainen huumeeni, johon palaan iltaisin

tunteakseni olevani normaali

haluan sinua suoraan suoneen

ja haluan lisää, kunnes saan sinut ehtymään

tahdon kaiken mitä voit antaa, ja vielä enemmän

kukaan ei ole suudellut minua niin kuin sinä

ja se tekee minut hulluksi

kyltymättömäksi ja raivoisaksi

onnelliseksi, euforiseksi ja värikkääksi

antaisin mitä vain kokeakseni sen uudestaan, mitä vain

ei ole rahasummaa, jota en maksaisi siitä tunteesta,

jonka koin ensi kerran

ja se kihelmöi vatsanpohjassa,

kutittaa ihoani niin kuin kosketuksesi sinä iltana

enkä minä tahdo elää harmaata elämääni ilman sinua

en vain tahdo

***

irrationaalinen tunne tavatessani sinut

musiikki raikuu, mutta pelkkä hiljaisuus silmissäsi  

tuike katseessasi kuin tähtien loiste taivaalla, revontulissa

värit räjähtävät sydämessä ja leviävät vereen

vuodan verta, mutta se ei haittaa enää

sinä hymyilet suudellessamme 

en muistanut, että maailma on näin kaunis

hengitän sisään hiustesi tuoksua, on niin hyvä

tässä ja nyt, elävänä, elossa

en muistanut montaakaan asiaa

mutta nyt muistan värit

värit, jotka tekevät minusta

minut