Se tunne

en osaa nimetä sitä tunnetta 

sadepisaroissa kesä, 

hautausmaalla ei tuoksu kuolema 

         vaan kukat 

kyyneleet valuvat toivomuskaivoon  

onnettomassa humalassa ei halua piristyä, 

kurjuudessa unohduksen syleily 

minun sydämeni on ehjä, 

silti täynnä tuskaa 

se on kuin suloinen yhteentörmäys, 

pimeydessä, jossa vihdoin löytää 

kipunsa lähteen 

en yritä ymmärtää sitä tunnetta 

sen sinisessä syvyydessä 

tuntuu kuin uisi vieraalla vedellä, tuntemattomassa 

         niin kevyenä, väsyneenä 

annan sen viedä minut mukanaan, 

emotionaalisesti turtana 

tunnen olevani universaali rakkaus, 

täydellinen oma itseni

vajoan siihen 

enkä ole koskaan yksin 

Yksikin virhe

se katkaisee hänen kylkiluunsa
päästäkseen ulos niiden välistä,
se raatelee hänet palasiksi
hän katsoo suoraan sen mustiin iiriksiin, tuntee sen vihan sydäntään vasten
"sinä et koskaan saa anteeksi" 
neula lävistää huulet pistos toisensa perään
veren maku leviää suuhun lämpinä aaltona
lanka vetää huulet yhteen, shh
pedon kynnet painuvat ihoon, ja hän käskee katseellaan, huutaa silmillään
             lopeta, pyydän 
"tämä on seuraus virheistäsi, typerä tyttö" 
sen tukka roikkuu luihuna irvihampaiden edessä
ja se tarttuu hänen silmäluomiinsa repien niitä auki
"katso mitä olet tehnyt" 
jokainen virheensä
paranoidi sekunti kuolemaa
hän ei voi hengittää,
se viiltää ihoa
veri pulppuaa suonista, brutaali suihkulähde
se nauraa hänelle: "tämän sinä ansaitset, 
sinä et ole minkään arvoinen" 
se kouraisee hänen tukastaan ja lyö häntä kuin kärpästä
"virheistäsi 
sinä menetät kaiken, 
mistä olet koskaan iloinnut, 
sinä menetät kaiken"

Kiinni

Sydämesi on sinipunainen kuin hänen verensä
hän katsoo sinua joka päivä samoin
se kertoo, että rakastaa
enemmän kuin yötä tai päivää

Universumi kaatuu, kaatuu, kaatuu
valot häikäisevät heidän silmiään
ja he lentävät syvyyksissä odottamatta mitään
toistensa syleilyssä
putoaminen voi olla lentoa,
         jos ei osaa pelätä

Sinun helmasi leviää maan kamaralle kuin aalto
ja hän painuu kyljellesi
he kuuluvat siihen, kiinni toisiinsa
kuin pari eksynyttä palapelin palaa
kaukana kokonaisuudesta,
kaukana värittömästä maailmasta
toisensa löytäneinä

Hän kävelee ikuisesti kätesi hänen kädellään,
hän ei enää tiedä kuka on ilman sinua
ja sinä pidät hänestä kiinni
kuin koskaan tuntematta kauniimpaa

Minä rakastan sinua, vaimoni.

Toistuma

         painajaisessa olet niin viaton, hymyilet vain
kylmää hymyäsi, josta olet niin tunnettu
muistan nuo vaatteet, joita kannat
olen alaston tässä, alaston
olet ainoa olento, jota koskaan olen pelännyt
sinä et ole ihminen lainkaan,
sinä olet valhe, kaksipäinen käärme,
sinä olet demoni
minä olen pelkkä hullu
           painajaisessa olet taas elossa
ja näen silmäsi liian läheltä, huomaan,
ne eivät ole ihmisen silmät
                                                  sinä istut jokaisessa nurkassa,
                                                johon pakenen,
                          sinä seisot jokaisella ovella,
                                               jota kohti juoksen
              sinä tulet vastaan jokaisella tiellä,
                                  jossa koitan päästä karkuun,
                                                   sinä olet jokaisessa turvapaikassa,
                                                                       johon mieleni piilotan

sinä olet kaikkialla 

ja minä olen vasta lapsi 

         syökset todellisuuteni sirpaleiksi,
sinä revit minut kappaleiksi
          s i n ä      p e t o ,   s i n ä   h i r v i ö ,   d e m o n i ,   s a a t a n a
ja siinä sinä vain hymyilet,
nostat sormen huulillesi: shh 
eihän kukaan tietää saa... 
salaisuus, kielletty totuus, valhe
että pysyn jotakuinkin kasassa tässä paskakasassa
mutta minä olen ollut sairas liian pitkään
sinun nimesi on polttomerkinnyt minut, raastaa,
oksennus kiipeää kurkkuuni kun kuulen sen lausuttavan,
kuulen sinun nimesi, kun kaikki rakastavat sinua
hymyilevät sinulle takaisin, halaavat, koskevat,
pitävät sinua ystävänään
          minä huudan
    kiljun kuin kuoleva,
sisälläni minä olen kuollut,
tyhjä, turta, mätä, musta
sillä sinä tapoit minut
minä en kestä enää tätä valhetta, salaisuutta,
pahuuden kiertymää kaulallani
          sinä olet elossa
enkä minä voi elää samassa maailmassa kanssasi
ja te kaikki katsotte minua,
tekin haluatte minun kuolevan,
koska olen vain hullu
ettekä ikinä minua ymmärrä
ette ikinä tule minua uskomaan
     painajaisessani
            se ei koskaan lopu