Myrkyllinen ihminen

olen niin täynnä sinua 

sinä olet niin täynnä itseäsi 

Olet saanut niin monta tilaisuutta yrittää uudestaan 

Paljastit myrkkyhampaasi, 

luuletko että luottamus sinuun pysyy?

Sekoilet tunteidesi vuoristoradassa 

osaamatta päättää

milloin vihaat 

ja milloin taas välität, 

sinun ehdoillasi, 

tottakai, 

sinun ehdoillasi 

kaikki kumartavat kuvaasi, 

ainutlaatuisuuttasi, 

älykkyyttäsi  

Manipuloit niin, 

että on mahdoton uskoa  

sinun olevan ihminen 

valheidesi takana 

Sinä mahtailija, jumalainen piru! 

Katsot peiliin ja rakastut itseesi, 

mutta et kestä sekuntiakaan 

ilman muiden ihailua 

Sinä puret ja myrkytät, 

myrkytät, kunnes kyllästyt

olet tappanut kaiken, 

mitä tunsin sinua kohtaan

Laineet

Pehmeä, pimeä,
uneton
sinisyys,
katselen kasvojasi
muistojen takaa

Niin hiljainen on maailma,
jossa sinä et enää hengitä

Miten löydän taas kotiin,
kauas yksinäisyydestä ja surusta?
Tule takaisin,
tule luokseni
painaisin pääni kyljellesi
kuullakseni sydämesi
vielä kerran

Anna minun nukahtaa niin

Muistan viimeisen kerran,
kun kosketin sinua,
kaipasin olla kuin sinä,
maata kylmänä maassa
kuten sinä

Nyt makaan tyhjyydessä
aivan kuin uppoaisin,
alas,
alas,
vajoan
muistoon, jossa näin sinut ensi kerran
sinä nojasit rintaani vasten, 
pieni, kaunis elämä - 
kuuntelit sydäntäni 

Minä vain jään elämään,
epätoivoisesti haukkoen happea
suruni merestä

Tuhkaa

Piirrän kasvojasi mieleeni
kauneimpana kevätiltana
sinä makaat nurmikolla,
se on jo vihreä kuin kesä,
mutta hengityksesi hidastuu,
ja tiedämme, ettei huomisen aurinko
enää kasva sinun silmiisi heijastuksena,
sinä tiedät sen myös, niin..

Minä rakastan sinua, paras ystäväni, 
minä jään aina kaipaamaan sinua, 

kumpa et lähtisi vielä.  

Piirrän kasvojasi mieleeni
kun suutelen viilenevää otsaasi,
piirrän sinut niin tarkasti kuin osaan,
jotta en koskaan unohtaisi sinua
ja muistaisin seuraavassakin elämässä,
sillä mitään en nyt halua enempää
kuin nähdä sinut vielä kerran...

Vielä kerran
tule minua vastaan ilo rinnassasi,
tule syliini nukkumaan.
Vielä kerran kerron, miten sinua rakastan,
mutta se ei koskaan ole tarpeeksi, eikä koskaan riitä,
sillä minun sydämeni halkeaa
ja hajoaa säpäleiksi samalla,
kun silmäsi painuvat kiinni.

Minä piirrän sinut mieleeni, jotta muistan sinut taivaassa
mutta jos sinä et ole siellä, en minäkään sinne halua
jos taivas ei ole tarpeeksi suuri meille...

Pitelen sinusta kiinni
     olet turvassa 
        et ole yksin. 

Tuntuu kuin olisit odottanut minua
lähteäksesi rauhassa,
sinä suutelet poskeani
viimeisen kerran,
sanon: "heihei", en hyvästele,
koska aion nähdä sinut vielä, vielä kerran.

Me silitämme sinut uneen
ikuiseen

Piirrän kasvojasi mieleeni, mieleni on täynnä sumua,
ajatus sinusta ei riitä korvaamaan sinua ikinä
ei ikinä 

Päästän irti 
ja annan sinun mennä. 

Sinä et enää reagoi kosketukseen,
sydämesi pysähtyy
mutta silmäsi ovat kirkkaat, jumalaiset,
     kaiken kauneuden nähneet
sinä et ole enää siinä
15052016 17:40
sinä et ole enää siinä

Minä en tiedä, kuinka elämä jatkuu ilman sinua,
niin kipeää tekee jokainen etenevä sekunti...
Kuinka lähteä pois ilman sinua,
sinä jäät makaamaan ilman meitä.

En voi lähteä ilman sinua! 
Sinäkin olit aina kanssani 
kun kaikki muut lähtivät, 
sinä olit ystäväni 
kun kukaan muu ei ollut

Sinä lepäät nyt.

Minulla on vain särkynyt sydän
ja piirros sinusta mielessäni,
ehkä sinäkin piirsit meidät,
ehkä sinä tulet vielä meitä vastaan,
minä rakastan sinua niin,
enkä koskaan tule olemaan entiseni
ilman sinua, paras ystäväni,

maailma on niin tyhjä,
nurmi on harmaa
kuin laskeva aurinko.

Ehkä näemme vielä jossain, toisessa elämässä
ehkä linnut vielä laulavat.
Vaikka kaikki muu tuhkaksi katoaa,
sinun muistosi jää.

Pirut

mistä pirut sikiävät 
kasvoja kaikkialla, vääristyneitä, kieroutuneita
irvistys repii mieleni
kipua 
kipua
       silmäni ovat täynnä sanatonta kauhua ja padottua vihaa
paniikin ja kiihtyneisyyden maksimaalinen ääriraja
           nostan aseeni ilmaan
                  näkemättä veripisaroita
                                    mustuuden takaa
mikseivät ne jätä meitä rauhaan 
kuolen sisältä,
teidän jälkeenne

Viimeinen varoitus

Neljästä kaksi paria 
niin erilaiset 
onnettomat onnelliset 
kateelliset kiitolliset 
kakkoset ja ässät 
niin lähellä toisiaan, silti kaikkea muuta kuin ystäviä 

Vertailkaa vain
meitä keskenämme
kateus polttaa, kauneus katoaa,  
ette koskaan
löydä sisäistä rauhaa
vilpillisin keinoin
syrjäytyneet, köyhät, rikolliset, kouluttamattomat, sossupummit...... silti teitä onnellisempia
Paskanpuhuminen
tekee kasvoista samannäköiset,
katsokaa vaikka peilistä

NYT RIITTÄÄ.

Jokainen sana äänetöntä manipulointia
minä en luota teihin ollenkaan 
Jokainen teko kuin veitsen iskeminen haavaan, pyörittäen, mutta tappamatta
minä olen niin täynnä vihaa, kostonjanoa, verenhimoa 

Mitä me olemme teille koskaan tehneet 
haluamme vain elää
maalatkaa mustaksi maineemme vain
pikimustaa valkoiselle, mustetta lisää tahrituille  
kateudesta mustaksi maalatut 

tämä peli on niin nähty 

Nollan alapuolella on negatiivinen tila
ja te olette ylittäneet sen tuplasti

Olette vähemmän kuin ilmaa meille,
silti seisotte piikkeinä lihassa

Liian monta kertaa olen sanonut 
että nyt riittää, 
riittää 
riittää 
olen saanut tarpeekseni 

Te ette koskaan kykene rakastamaan samoin kuin me 
totuus sattuu
siksi on hyvä tehdä kaikkensa
piilottaakseen rumat, mätäiset kasvot
kauniiden eleiden alle
Oh mikä show! 
Esittäkää että rakastatte toisianne! 
Jokainen, joka haistaa, vainuaa mädän lemun teistä

Pelaamme kovemmilla panoksilla
niin paljon pienemmällä hinnalla

Ässät tuhoavat kakkoset leikiten 

joten pitäkää suunne kiinni
kun ette halua päätyä tähän leikkiin

NYT.RIITTÄÄ.

Pidä tämä hiljaisuus

Sinisen usvan takana
ehkä näet suden

Mutta älä koskaan sano, että ajattelet minua
et koskaan enää löydä tietä sydämeeni

Jossain muistoissasi 
kylmä valo heijastuu sen katseesta 

niin kylmä, välinpitämätön 

Älä koskaan sano nimeäni enää
en halua olla osa tarinoitasi,
valheiden keskiössä

on hiljaista siellä, missä
veresi kuuluisi virrata

En koskaan unohda
mitä näin sinä päivänä,
kun avasit sielusi...

Sinulla ei ole sydäntä, ihminen.