olen tottunut olemaan kakkonen, toisiksi paras, häviäjä,
olen likainen salaisuus, paska
mikset käytä minua hyväksesi,
vihaa ja rakasta, kunnes olen rikki, auki revitty?
niinhän se on aina ollut
kohtelet minua kuin prinsessaa, ruusuista ja rakastettua
olen sinulle numero ykkönen joka asiassa, jumalasi ja kallein aarteesi
sinä kulutat päiväkausia vain miettien
kuinka tehdä minut onnelliseksi
arvaatko sinä mitä se merkitsee minulle
joka kerta olet aina yhtä iloinen, kun saat vain illalla käydä lepäämään minun vierelleni
m i n u n vierelleni
kuin olisin joku tärkeämpikin ihminen
minä katselen sinun untasi, kohoilevia kylkiluitasi, väriseviä silmäluomia
ja ajattelen, että olen onnekkain ikinä
"...sittenkin kun olemme vanhoja ja ruttuisia, ja istumme kiikkustuolissa katsellen taivaan sineä"
en ole ikinä toivonut parempaa naista
rakastan sinua enemmän kuin itseäni
pelkään yli kaiken, että sinulle tapahtuu jotain - että otteeni irtoaa ja menetän sinut kokonaan,
en tahdo elää ilman värejä, jotka olet luonut minun taivaaseeni
en tahdo elää ilman sinua
haluan kanssasi kauniin talon, ison pihan ja koiria,
kinastella aamuäreänä kumman vuoro siivota, tiskata,
haluan pelätä kanssasi maailman huipulla,
voin vaikka istua vierelläsi köyhänä ja työttömänä, koti likaisena
niin myötä kuin vastoinkäymisissä
sinä teet kaikkesi minun eteeni
ja rakastat ehdoitta
vaikka olen mitä olen
en voi kuvitella tulevaisuutta ilman sinua