Suutarin lapsella ei ole kenkiä

miten elämästä selviää selvinpäin 
yhtäkkiä ymmärrän isääni 
kokemuksen tasolla, kaikki on selkeää humalassa 
jos itken, anna minun hukuttaa itseni ämpäriin 
kuka tässä nyt olisi kieltämässäkään 
joskus harvoin kerron ihmisille, että   t u n t u u   p a h a l t a            oikeasti
yleensä siinä vaiheessa, kun seison ihan liian reunalla
ne ei välitä edes silloin, tai sanovat

"voi ei 

ja koita pärjäillä" 

pärjään aina, en ole muuta tehnytkään kuin selvinnyt 

olen terästä, mutta tällaisina hetkinä, sisuskaluni ovat kuin paperia, 

jotka silppuan kynsieni alle 

ehkä en halua selvitä enää 

oma vika                                                             

käsittäisinkö edes miten päin olisin 

jos joku tekisi saman mitä minä teen joka päivä? 

vihaan kaikkia kiittämättömiä paskoja
olen niiden olkapää, kun ne itkevät, puhuvat tuntikausia miten paljon sattuu
"rakastan sinua", ne sanoo minulle, "avaudu minulle, nyt minä kuuntelen" 
sanon yhden sanan, niin ne katoaa jonnekin usvaan
löydän itseni yksinäisyydestä
valehtelijat! 
kukaan ei tiedä mitään rakkaudesta 
tai sitten olen vaan idiootti, kun jaksan yrittää 
näin käy joka ikinen kerta
ja olen kyllästynyt
en tahdo kuolla
mutta en jaksa elää ilman rakkautta

haluan satuttaa sinua kuten olet satuttanut minua 

haluan hylätä teidät kaikki

Seksipeto

miehet tai lesbot ei oo huorii, ne on legendoi
kukaan ei oo mua parempi lol

naisia ja viinaa, ja life is cool   

oot vitun kuuma   

seksikäs

mä tiedän jo, enkä enää välitä 

suutelen kolmea naista ja yhtä miestä samaan aikaan 

kaikki on kyse seksistä, aina vaan seksistä 

mun maailma on mustavalkoinen 

haluutko mua vai et? 

mulla ei ole ystäviä, 

vain potentiaalisia partnereita 

tai raiskaajia 

säkin olet ihan ok, hymyilet sateenkaaren värisenä aurinkolaseissasi 

ja punainen suu puhuu mulle jotain, mihin en vastaa: 

en oo ikinä suudellu ketään yhtä hyvää ku sä 

ja sä oot noin nuori  

miten sä oot oppinut?  

miten sä osaat tehdä ton?  

sä olet niin vitun täydellinen 

mä olen hirviö 

mä näen vaan mustaa silmieni takaa 

jossain valovuosien päässä kai tuntuu joltain mutta 

olen jäätä, kalmankylmä, kuolettava bitch 

näpit irti musta, tahtoisin sanoo, kirkua keuhkoni ulos 

ja hypätä kymmenennestä kerroksesta alas 

mä haluan sut 

tekisin mitä vaan 

mikset sä tajuu?  

miksi kaikki on aina vaan seksiä, luuletko että mä nautin tästä? 

mikset SÄ tajua että en halua ketään, ja sillo jos haluan 

olen aina top, päällä, 

koska mitä sä teet jos 

mä en hallitse sua 

älä sano että rakastat mua, älä sano sitä 

mun ei tarvi edes tehdä mitään ja te juoksette perässäni kuin kiimaiset rakit 

ja mä olen vaan likainen lutka, mut mitä pitäis tehdä toisin? 

näkymättömänä ette näkisi mitään mitä tahdotte 

näytän teille just mitä haluatte 

se on mun syytä, mä ruokin teitä koska mun on pakko pakko 

tämä on mun sairaus, sairas obsessio, 

ja se miten inhoatte mua koska rakastuitte  

ei vedä vertoja sille miten vihaan itseäni 

makaan alasti ammeessa 

en ole mitään mitä fantasioitte 

valmiina, vain sinua varten, kultaseni 

viiltämässä ranteitani auki 

Rikki

Nyt sun pitää syödä, nyt sun pitää juoda,

mutta entä kun se ääni sanoo et sun pitää kuolla?
Laskut maksamatta, 

vieres joku paska akka,
jaksamatta, ei jaksa jatkaa.
Huutaen herää, 

toivon etten tuntisi ketään,
suljen silmät etten tuntisi enää.
Tunti tunnin perää, samat ajatukset,
muistoja et pääse pakoon, kamalat ajatukset.
Tapana meitä hakata, 

tehdä jotain pahempaa,
kädet täynnä tatskoja, kova kuori,
olin kolme kun se pikkupoika kuoli.
Mikään ei tunnu miltään, mä oon turta,
elämä menee ohi niinku se ois vittu unta.
Keräilen sirpaleita niinku aina,
vittu mä en osaa muutakaa.

Va-valehdeltaisko että kaikki ois kohta hyvin? 

Vittu mä tapan ton. 

V-valehdeltaisko että kaikki ois kohta hyvin? 

En mä yleensä valehtele. 

Mut valehdeltaisko että kaikki ois kohta hyvin? 

Va-valehdeltaisko   että    kaik -  

       valehdeltaisko 

              että kaikki ois kohta hyvin? 

Polvilla anoen, rikkinäistä rakastamaan,
mutta rikkinäinen ei toimi. Ei toimi. 
Vitun huora, mikset sä rakasta mua?!
Liikaa tietoa, jumittanu koneel,
puolella liekillä kuolema vierellä.
Turtana, surun murtama, unesta unelmoiden,
kuvaas jumaloiden.
Yks joka pääs karkuun, se on se yks joka pääs karkuun,
ainut joka sai mut, rikkinäinen, se rikki haisee.
Poissa muiden seurasta, karkotettu,
näin oli tarkotettu.
Tästä muurista ei tule enää kukaan läpi koskaan saatana.

Ei koskaan...

No voi voi. Voi raukkaa. 

Voi että. Voi raukkaa. Voi voi. 

Mä en tiedä miksi vituksi sitä kutsutaan,
mun mielestä isi vaan laitto meidät nukkumaan.
Tekis niin mieli ottaa suunnaks Rovaniemi,
onneks mul on kova mieli ja sulla oma liemi, 

jota pojan kieli hiljaa hämmentää,
kiehuu kiehuu kiehuu kiehuu.
Ja mun luo on turha tulla mitään kiekuu,
tai mä tungen sille tän puukon vittu nieluun.
Mä juoksin karkuun, juokse sinä nyt.
Kannan sun nimeäsi, isi eiks oo tarpeeksi?
Kanna sinä nämä munki painot, sähän ne mulle annoit. Ota. 
Eväät elämään, ehkä me huomenna herätään,
ja tää oliki pahaa unta ja mä oon viis.
Sä teet aamupalaa ja halaat,
just nii just nii just nii just nii.

Ei koskaan...

Julma-Henri & Syrjäytyneet - 070206 (Rikki)

kaikki krediitit tolle mahtavalle biisille, sanoituksille ja artistille. 

"Kuolen yksin", hän sanoi

kuolintodistus 2005 2006 2007 2009 2010 2011 2012

kalmaisessa roudassa hänen ruumiinsa
       pienessä kerässä pikkulinnun kaltainen olento ilman siipiä
valkokasvoinen, sinihuulinen, eloton


"anteeksi
äitirakas, isäkulta
en jaksa enää
varjella teitä
pahalta"


ensi kertaa
annan luvan kyyneleille turmella alastoman kehoni
             itken kuin viimeistä päivää, jota olen elänyt koko elämäni
    olen rikkinäisempi mitä koskaan kuvittelin
olen kasannut joka vitun palan alusta asti
ja liimannut niitä toisiinsa
verellä


äiti, isä
miksette koskaan auttaneet?


olen nähnyt niin kauheita asioita

mutta repivin on se näky, joka muistojen ikkunasta
           tuijottaa minua vastaan linnunluisena, lasisin silmin
vapisten hän kuiskaa:
      "vanno minulle että rakastat minua loppuun saakka
                      ja lupaan, käsi sydämellä, etten koskaan lähde"

vannon sinulle, pieni minä, vannon 

että rakastan sinua loppuun saakka 

koska kukaan muu ei koskaan 

ole sitä voinut sinulle 

sanoa 

minä olen aina ollut turvanasi 

läpi pimeän

yksin, minä

shh shh..

..ei mennä

mihinkään

Bang bang

Harhakuva valkoisesta kauluspaidasta ja punaisista rintaliiveistä 

huumattuna tiedostamattomaan voin tanssia vain sinulle 

hallusinaatio 

Selittäin sinuun päin, istun mustassa puvussa 

jäänviileänä en huomaakaan sinua, 

se on todellisuus 

Älä ole tyhmä, tyttö.

Paksusti punatut huulet, kun suutelen peiliä, sen kylmänkovaa pintaa 

ja jälki on kuin verta, valuvaa tummaa vanaa mustien pisaroiden seassa 

Ei kiitos, olen mielummin ilman.  

Viha on rakkautta. 

Minä en kiinny enää. 

Yksinäisyys on rauhaa. 

Minä en kiinny enää. 

olet hullu ajatellessasi vain minua minua minua 

olet itsemurhahakuinen roikkuessasi vain minussa minussa minussa  

Mene pois. 

Kun riisun paitani, on rinnassani reikä, 

ammottava haava, jota pelkäät.  

Kylpyhuoneen ammeeseen 

on murhattu 

sydän. 

Onnea on olla tuntematta mitään. 

Minä en enää rakasta. 

Wanted

kuvani silmissäsi 
on pala helvettiä ja taivasta 
samaan aikaan 



sataa loputtomasti



pimeyteen yhtyy varjoni,
lihakset jännittyvät, aistit värähtelevät

ovatko nuo sadepisaroita, kyyneleitä 
vai verta? 

           suutele minua lujaa 
                      kuin se olisi
                                         viimeinen asia 

                                                  tässä maailmassa



pistoolini, käsiraudat heittäisin lattialle 

olet se nainen, 

jolle nostaisin käteni 

ja antautuisin 

hitaasti ja nätisti, pehmeänä ja punaisena 

saat sulkea minut vankilaasi, 

elinkautiseen  

älä päästä minua pois

       elossa

                 ota kaikki minusta

       kunnes kuolen 

sokeana raivosta sekä rakkaudesta
hymysi raastaa sieluani,

kadotettua sydäntäni

tiedän vain olevani vaarallinen 

mitä kovemmin juoksen pakoon, 

sitä enemmän tahdon sinun saavan minut kiinni 

                dead or alive

Haavoistani syvin

Miten pitää silmät auki, kun 

en kestä näitä tunteita? 

Ihmismieli tahtoo korjata trauman 

kauniimmaksi 

käsitellä siedettävämmäksi 

olen tottunut sietämään taakkaa,  

luotisateessa kantamaan haavoittuneita 

olemassaolossani ei ole järkeä 

jos pitelen pystyssä 

meidän kaikkien 

elottomia ruumiita 

enää en selviä

veritulvan 

pyyhkiessä 

kasvojani

Pelasta minut, huutaisin, 

jos en esittäisi rikkoutumatonta 

minä en jaksa 

elää 

tässä kauheassa maailmassa, 

jossa pahimmat pelkoni ovat totta 

mutta eivät edes koko totuus. 

Olen lopussa 

rikki. 

Minuun on osunut. 

Riudu rauhassa

siinä saattaisi lukea minun nimeni 
siihen olisi voitu kirjoittaa minun nimeni 
minun nimeni hautakivessä

hylätyssä haudassa
ilman kukkia

parantumattomat arvet peittävät sieluani
herättäen pimeimpänä tuntina katseestasi kiljumaan
tuhoudun painajaisissani, tuhoudun sinun käsissäsi

sinä tapat minut 

muistan kivun kylpyhuoneen seinällä
painoin kynteni valkoisiin kaakeleihin
ja rukoilin kuolemaa, etten näkisi sinun silmiäsi enää
kuinkakohan monta kertaa 
se lapsikulta joutui 
niin tekemään 
muistan mustelmat, tahrat, haavat
muistan esittämisen, hiljaisuuden
varjojeni takaa valheet:
kaikki on hyvin

sinä tapoit minut 

keittiöveitsillä, 
         purkillisella lääkkeitä, 
                     myrkyillä, 
                                alkoholilla,  
                                       jättämällä rekan alle, 
                                           ajamalla ulos tieltä, 

                                                                        uhkaamalla, 
                                                                                     kiristämällä 

                                                                  "kuolet jos ikinä paljastat..." 

katsoisit nyt saatana millaiseksi minut loit 

sisälläni käärmeestä siinnyttä tuskaa
keltaista toksiinia sen hampaista,
joka suustani valuu
pitkin sanoja

tuomiosi on ikuinen
helvetin lieskoissa,

sillä     d e m o n i    o n   k u o l l u t 

en tiedä itkenkö vai nauranko 

joten oksennan 

ensi kertaa tässä elämässä 

saan olla vapaa 

ja silti pelkään 

kuin se pieni lapsi 

ihan kuin kaikki olisi 

minun syytäni 

o

l

e

n

a i n a    s i n u a

v

a

h

v

e

m

p

i

veisit mukanasi 

helvettiin 

myös nämä muistot,

sanattomat tunteet, 

kivun, pelon 

ja vihan  

vihasin.sinua.niin.

pala ikuisesti tulisessa pätsissä 

ja tiedät millaista oli elää 

ilman armoa 

vain sinun takiasi