Pääskysestä ei enää päivääkään

ikuiseen autuuteen

Tuskasta

rintakehä painuu
alas
kuin lyijy
syvälle
syvemmälle 
vasten mustunutta sydäntä

ja hän haukkoo henkeä
mutta ilmaa ei ole

äkkiä
se
vain

loppuu

- - -

Hän on lentänyt 

kevyenä 

                     kuin pääskynen 

Hän on pudonnut taivaasta 

meidän keskellemme.

ja törmännyt ikkunaan 

- - -

Yhtäkkiä 

rakkaus kuolee 

eikä minua oikeastaan 

voi enää olla olemassa,

koska elän 

vain rakkaudesta.   

- - - 

Maanantaina 30.07.2012 

Kello 11:54:06 

Nuori nainen on pudonnut asfaltille 

viidennestä kerroksesta 

vammat huomattavia, 

erityisesti pään alueella 

pulssi vaimea 

mutta silti havaittavissa

Kuolematanssi

Pilvien läpi 

auringon säteet 

siivilöityvät 

valokeiloiksi,

jotka muistuttavat unista, 

kun olen jotain kauniimpaa 

kuin minä 

Ikivanhan, uurteisen 

kuusen alla 

makaa kalvennut tytön ruumis 

Minä unohdan päivät, kellonajat, 

olemassaoloni 

on katoavaa  

sisään- ja uloshengitystä 

luiden murtumista tomuksi 

avaruuteen 

Tuuli laulelee tuutulauluaan 

ja kun silmäluomet 

sulkeutuvat raskaina, 

sinä tulet portaita pitkin 

alas taivaasta 

hakemaan minua 

                  ja vain minua 

uusiin, säihkyviin 

tanssiaisiin 

"Kein Fehler im System"

saatte kai jotain kieroa mielihyvää
kun katsotte tuskaani,

raavin seinät auki
paetakseni

ja sen takana on lisää betonia     betonia 

nauratko? 

olenko jotenkin hauska? 

VIHAAN

VIHAAN

VIHAAN

VIHAAN

lähestyn maltillisesti äärimmäisen turhautuman korkeinta mahdollista pistettä     . 






teidän päähänne ei mahdu
sellaista sanayhdistelmää
kuin MINUN PAHA OLONI,

miunn apah olino 

iunnm ahap ilono 

u m inn a   pah    oli on 

p m   o  l a  i   i  h n o n  u   a n 

minun no aa ph ilo 

nunim ahap inolo 

joten sitä ei ole 

ja räjähdän 

Todellisuus: Herätys, pienokainen

hiljaisuuden sisällä talvi
jossa sudet juoksevat
harmaina kuin
                          lumisade               yössä

yksi kristalliksi jäätynyt
kyynel,

routakukat
korvieni takana
janoan rakkauttasi
palellen

ja sataa lisää

    l
     u
      n
    t
         a

kun lakkaan näkemästä    u n t a

ja villiruusut kuihtuvat
ja sinitiaiset paleltuvat

                                           kylmä

todellisuus

tappaa kaiken kauniin

eikä koko maailmassa ole

tarpeeksi lämpöä

pitääkseen minut 

elossa 

kun sinä et sano mitään

minä vain 
hautaudun


lumeen










ja ikuisesti jatkan kauniita uniani 

ANGELS DO NOT EXIST II

Ajattelen kuolemaa
sitä, miten kauniilta näyttäisitte
kalmankalpeina
tutisemassa
kohtalonne armottomassa tuomiossa

Rakkaat ystäväni,
                  voi mitä menittekään tekemään,
te olitte
Juudaksia
vaikka vierelläni opettajankin

pikkuenkeleitä

muistatteko?

ehei. enkeleitä ei ole

tässä maailmassa.

kill them all

Maistuva kylmä luoti silmien väliin            pum pum

olisi ihan liian armollista teidänkaltaisillenne

likaisille pikkuenkeleille,

jotka tekivät ystävyydestä kirosanan

ja petoksesta sallitun murhan  

Roikuin sydän revittynä ristissäni

ainoastaan teidän takianne

nuolemassa pohjattomia haavojani,

viilsin ranteeni auki

ja kolme päivää

olin kuollut

Nyt olen jaloillani,

kävelen varjoissa

ja katson teitä ikkunasta,

vaikka luulette olevanne turvassa

ja piilossa minun katseeltani

hah

t e i d ä n   o n k i n   s y y t ä   p e l ä t ä 

sillä suloisen katkera vihani ei ole laantunut,

vaan se kasvaa kasvamistaan
kuin uusi elämä sisälläni: 

ja kun se syntyy,

se syöksee maailman pikimustaksi

ja teistä jää tielle vain säälittävät paskakasat

teidän "sonta pelienne" jäljiltä        mikä on muuten yhdyssana

niin.

muistatteko?

Lennän suoraa päätä helvettiin.

Onneksi minulla on siellä

pari ystävää seuranani,

pari likaista pikkuenkeliä,

joiden rumilla päillä pelaan ihan omia

sontapelejäni.

ANGELS DO NOT EXIST

Toivottavasti olette yksin.
Niin vitun yksin.


Kauan sitten

minut silvottiin irti turvapaikasta
ja jätettiin routaiseen maahan lojumaan             raajattomana,   kylmissäni
parhaat ystäväni
niin   - saartoivat ruumiini
               ja hyökkäsivät sen kimppuun
                           murhanhimoisina
kuin
nauravat hyeenat,

jotka yhä kehtaavat esittää
pikkuenkeleitä.

Teidän vuoronne tulee vielä.

aika on tullut

päästää vapaaksi

kaikki se raivo ja tuska,
joka vain kirkuu ja kirkuu
pääni sisällä

kun ajattelen teitä
kun katson teitä
kun mietin
miten julmasti kostan

se nousee mustana silmistäni
säälimättä repien auki muistojeni seinät
tehden minut niin helvetin voimakkaaksi
ja vihdoin,
jopa kokonaiseksi,

täydeksi hirviöksi




Ja olen pahoillani     ainoastaan siitä,   että kauan sitten purin vihani teidän sijasta
itseeni.

Salaisuutemme

Piirrän hänen kasvonsa silkkipaperille
ja hän hymyilee minulle viehkeän mystisesti
kuin Etelän prinsessa
suklaan tummien hiustensa alta,
hänellä on ihollaan kanelia ja
teenmuruja

kaikki näkevät hänen kuvansa,

mutta kukaan ei tiedä

totuutta.

~ ~ 


Hän tanssii vasten kuutamoa
silmät hehkuen kultaisina,
kun puhun rakkaudesta 


maa sykkii

hän ratsastaa aamunkoitosta
jumalallisella
valkoisella hevosellaan
minun uljaan mustan ratsuni 
kietoessa kaulansa sen hevosen kaulalle
                  ja ne lukkiutuvat 
                  toisiinsa kiinni 

ikuisesti

eikä kukaan saa tietää 
kuinka onnellisesti he päättävät matkan, 


kaksi prinsessaa. 

Tuo valo takaisin

Kumpa et joutuisi lähtemään vielä 

Kaadun pimentoon 

muistot sinun kasvoistasi 

sormenpäilläni 

miten sinä hymyilit kun kosketin poskipäitäsi

miltä tuntuivat huulesi, leukasi, kaula

ja kun pyyhin

kyyneleitäsi helmikuisena yönä

*         *   *

  *            *        *           

Taas katson,                                                                                            *

kuinka yksinäisyys 

rakentaa verkkoaan 

sinisten satiinilakanoitten päälle, 

minä uppoudun vanhan minäni saappaisiin 

ja käyn nukkumaan 

Yhdeksään kuukauteen en ole muistanut, millaista on olla yksin. 

Mutta sinä tulet takaisin, 

juokset läpi metsän mukanasi ajatukset minusta 

ja sinä saavut kotiin, jossa minä odotan paluutasi 

lyhty kämmenissäni, 

minun kaunis soturini 

En osaa pelastaa itseäni

lyyhistyn pieneksi, tiukaksi kasaksi pitääkseni itseni koossa

kiinnitän ranteisiini kettingit 

puristan ihoni vereslihalle 

puristan hampaani yhteen 

mutta musta aine 
valuu ulos sielustani 
.
.

ja 
hajoan 
p a l a s i k s i 
ennen kuin kukaan ehtii huomata, 
ennen kuin kukaan ehtii juosta väliin, 
                    tarttumaan karkaaviin paloihin 
       ja äkkiä kasaamaan ne takaisin 


minulla ei ole voimia siihen 
minä piiloudun kuoreeni 
ja kun kuori avautuu, 
esiin tulee mädäntynyttä lihaa 
joka parkuu pienessä sykkyrässä apua


apua! 


apua!




eikä kukaan osaa auttaa sitä 
[ja vain pari edes yrittää] 

minä suljen silmäni 

ja romahdan 

alas 

kuolemaan yksin 

hukun mustaan aineeseen

III Maailmansotani

Heil Hitlers!

olkaa hyvä ja yrittäkää satuttaa minua,

                      tällä kertaa

en ole yksin

minulla on:

tyttöystävä,
joka nostaa penkistä
100kg puhdasta rautaa

paras ystävä,
joka viiltää kurkkunne auki
pelkillä sanoillaan

seison edessänne mustiin pukeutuneena

kasvoillani hurmaava pedon hymy 

ja

silmissäni

ei ole valoa

                                     tällä kertaa

ich bin der Führer

und ich habe keine Angst.

minä en pelkää mitään

minä en pelkää mitään

minä en pelkää mitään

paitsi itseäni

Panos

sinähän rakastat minua,

me molemmat tiedämme sen

lasken sydämenlyöntejä 

pistooli vasten rintaa 

               hiljaa hyvä tulee

mutta entä jos ei ole aikaa?

myyn itseni sinulle

kuin pienen huoran

pienenpienissä vaatteissa,

punaan huuleni kirkkaiksi

ja kuka tahansa ottaisi minut,

miksi et sinäkin

miksi et sinä

k e t ä  s i n ä  o i k e i n  h a l u a t ?

nämä ajatukset syövät minut elävältä

harhaluulot ja epäilyt

kuka olen

mitä on

rakkaus

mitä on

rakkaus

mitä on

mitä vittua se on

se saa minut haluamaan sinua 

liikaa

ei ole aikaa

väsymys

ja päänsärky

haluamaan

haluamaan

kuolemaa

00:05 - 00:04 - 00:03 - 00:02 - 00:01 

---

Suudelmasade

shh... 

sinun ei tarvitse olla pahoillasi 

minun riipivistä arvistani 

olen nähnyt 

onnen 

kasvojesi pehmeässä varjossa 

ja olen hymyillyt 

kuin olisin ollut iloinen 

ensi kertaa 

peittele minut turvaan 

valtavien siipiesi suojaan

ja lennätä meidät 

irti pimeästä 

kohti makeinta 

kesätuulta

sinne, 

missä rakkaus tekee meistä 

pelkästään ehjiä