Kerran huusin niin kovaa etten saanut happea
Kerran juoksin niin kauas että jalkapohjani paloivat mustiksi
Kerran putosin niin korkealta etten päässyt enää ylös
olen ihan joku muu.
Saatana puhui unessa jostakin
toisesta maailmasta, miten kuoleman jälkeen
ei ole helvettiä eikä taivasta
ja pelkään
yhtäkkiä enemmän kuin koskaan
sitä miten kaikki on kadonnut
minulla ei ole enää mitään
olen pahoillani siitä mitä sinulle sanoinsiitä että haluan kuolla
joku toinen enkeli kiljui korvaan
kun ulkona satoi lunta ja ikkuna hajosi sirpaleiksi
jotakin pelastuksesta
ja itkin
yhtäkkiä enemmän kuin ikinä
sitä miten minä olen kadonnut
minä en ole enää mitään
olen ihan jossain muualla.
Joinakin päivinä ääntä ei vain enää tule
Joinakin päivinä on vain pakko kävellä eteenpäin
Joinakin päivinä jää vain leijumaan eikä putoa ollenkaan