Lasin hento

Pyyntö syvyyksistä
nousee pintaan,
sydämesi valoon

Liian pienet ja särkyneet
neljä sanaa,
yksi ajaton
lasittunut katse

Älä jätä minua
yksin

Ja piiloudun suojaan
siipieni alle,
ettet huomaisi
miten heikko todella olen

Mereen

Näen sinut veden ääressä
tuulen kannattelemana,
se pyyhkii pois
suolaiset kyyneleesi

Seurasin jälkiäsi
niin pitkään
rantahietikolla

Nyt olen valmis
luovuttamaan

Viimeinen katse
niin syvä,
pohjaton,
meren sinessä
ikuinen

Riistetty

Tunteeni makaavat
kuolleina
lattian nurkassa,
sydämeni särkynyt
itkee kadonneita sirpaleita

Riistit rakkauteni
ja tyytyväisenä
kävelit pois

Nyt tyhjyys ympärilläni
kiduttaa hiljaisuudellaan,
en voi paeta
maailmaa
enkä itseäni

Sillä yksinäisyys on
murha-aseeni
ja ainoa turvapaikkani

Ladattu ase

Viha palaa suonissani
polttaen sieluni
mustaksi tuhkaksi

Odottaminen
repii minut kappaleiksi,
olen sairas
kuullessani nimesi

Sydämeni huutaa
raivoavaa tuskaansa
hullun nauruni takana

Tappavat luodit
lävistävät ruumiini
juuri ennen
mieleni hajoamista edessäsi

Lasia vain

Sydämet ovat hentoja
kaikilla,
toisilla ne ovat kuoren peitossa.
Minun sieluni on avoin
sinun edessäsi.

Sateenkaaren pää

Kyyneleittesi sade
hipaisee sieluani
sydämeen pistävästi

Hengitän tuoksuasi
tuulen toisella puolen,
tunnen rakkautesi
valona silmissäni

Odotan sinua
täällä
sateenkaaren
toisessa päässä

Väsyneet siivet

Verinen taivas
itkee tuskaansa,
kun makaan lattialla
käsissäni rikkoutunut kuvasi,
pahoillani kaikesta

Väsynyt
kantamaan sinua
näillä siivillä,
pistooli ohimollani

Rakkauteni sinuun
pyyhkiytyi
kyyneleittesi mukana
syvyyksiin

Sanasi kuin kultaa,
en silti pysty enää
raahaamaan sinua perässäni,
kun minäkään en pysy
elämässä mukana

Öinen kävely

Hiljaisilla teillä
sadepisarat kimaltelevat
kasvoillasi,
katseesi on lämmin
hengityshuurun takana

Sielusi säteilee valoa
sydämeni kevetessä
kyynelistä,
olet turvapaikkani
yön kylmässä maisemassa

Vapaa

Erämaan liekit
koskettavat taivasta,
suden silmät
katselevat avointa sieluani

Kuu kutsuu lapsiaan
tähtien keskeltä,
luonnon laulu
soi hiljaa mielessäni

Minä olen vapaa kaikesta
tässä villissä maassa
kun tanssin yhdessä
susien kanssa

Pienet askeleet

Taivas täyttyy
tuikkivista tähdistä,
olen niin pieni
tässä maailmankaikkeudessa

Askeleet kaikuvat
tyhjällä kadulla,
keskiyön sateen
kastelemalla asfaltilla

Kuulen sydänäänesi
läpi hiljaisuuden,
minä en ole
yksin

Susilapsi

Tähtisumua
synkissä silmissäni,
susien laulu
kantaa sieluni pois,
uuteen maailmaan

Tanssin läpi ikuisuuden
susilapsena,
ja juoksen
kohti hopeista kuuta,
erämaan kotiin

Salattu kaipuu

Piirrän lyijykynäsydämen
ruutupaperille

kyyneleillä koristetut reunat
ovat ainoa todiste
polttavasta kaipuusta

Maailmankaikkeudesta minuun

Hennot kuiskaukset
vaimenevat tyhjyyteen,
minun täytyy löytää
puuttuvat palat

Olen liian ehjä itsessäni,
mutta liian särkynyt
maailmassa

Ehkä maailmankaikkeus
on pelkkä illuusio
mielessäni

Ja vaikka olisin
täydellinen ihmisenä,
etsisin silti vastauksia
elämän äärirajoilta

Ehkä jonain päivänä

Linnut lentävät
sateenkaarten halki
niin onnellisina

Niityn kukat
kylpevät valossa
tuhansissa eri väreissä

Sinulla on joku toinen,
jonka kädestä pidät kiinni
silmät loistaen

Ehkä minullakin on vielä joku,
ehkä minäkin olen
joskus onnellinen

mutta tänään
minulla on vain minä
ja yksinäisyys

Sieluun kadonnut

Yö vaihtuu päivään,
tunnit häivettyvät
kyynelten sateessa

Olen yksin
maailman tyhjyydessä,
makaan sirpaleina
lattialla

Syvällä sieluni mustuudessa,
tahdon vain unohtua
loputtomaan hiljaisuuteen

Kaipuuni

Olen yksin
kuunsillan toisessa päässä,
odotan
uutta aamunkoittoa

Öinen sade
hyväilee kasvojani
ja hiljaisuus on
lohtuni

Rukoukseni vaipuu
muistona pinnan alle,
ikävöin simiesi valoa
täällä pimeydessä

Solmittu kohtalo

Valkoisten hevosten keskellä
seisot tiedottomana
tästä maailmasta

Minä olen palapelisi
kadonnut pala
ja avaruutesi
eksynyt tähti

Etsi minut täältä
tai toiselta puolelta,
kristallisilmiesi määränpäästä



Susipiilon 100. runo :)

Valkoinen painajainen

Pilvet rakentavat linnojaan
kohti ahdistuksen unta
ja putoan taivaan sylistä
ammuttuna lintuna

Taivaskosketus

Pilvet väistyvät edestäni,
kun nousen pystyyn
katkerasta maasta

Tänä iltana kosketan taivasta
ja maalaan pois harmauden
sateenkaaren väreillä

Äärettömyydestä ikuisuuteen

Tulet auringon äärestä
ja valo säkenöi silmissäsi,
kun kävelet kohti
loputonta suruni yötä

Sydämet yhdistyvät
verisillä miekoilla
ja olemme täydellisiä
elämän äärirajoilla

Tiimalasit kaatuvat
ja matkaan kohti ikuisuuttamme,
sinne missä kuolemakaan
ei ole tiellämme

Taivaan portit

Kirsikankukat putoilevat pilvistä,
näet minun itkevän
tuhansia sirpaleita

Valkea liekki
sammuu sydämessäni,
elämä hiipuu pois
tuulen mukana

Henget huutavat silmissäni,
ojentavat kätensä
kohti taivaan portteja

Odota

Vasten katkeria miekkoja
juoksen läpi tulen ja myrskyn
välittämättä maailmoista

Ole siellä paikallasi,
vaikka tuuli raivoaisi sinulle
tai sade itkisi sinut maahan,
odota minua

Minä tulen murtaen lukot,
eikä aikakaan ehdi ohitseni
ja olen tähdenlentosi avaruudessa

Vaikka en edes tiedä nimeäsi
tai sitä missä olet,
älä sulje silmiäsi kuolemalle,
olen siellä pian
kuin salamana kirkkaalla taivaalla