Kävelet pois
Kunnes en enää näe sinua
Kunnes en enää kuule askeleitasi
Et ole enää täällä
Tiedän, ettemme enää koskaan näe
Kyynelten virta silmissäni
Laukaus aseesta
Verta pisaroina lattialla
Ei, se et ollut sinä
Se olin minä
se mistä ei keskustella päivisin
torstai 22. tammikuuta 2009
Huominen
Mietin kerran,
mietin kaksi
miks kaikki on
tehtävä hankalaksi
Mä uskon että jossain kaukana
on ilolle paikka
jossain kyynelteni takana
Astun taakse
mutta katson eteen
koska mä luotan
sun vastaukseen
Kun mä seison reunalla
ja odotan loppua
mietin kaksi
miks kaikki on
tehtävä hankalaksi
Mä uskon että jossain kaukana
on ilolle paikka
jossain kyynelteni takana
Astun taakse
mutta katson eteen
koska mä luotan
sun vastaukseen
Kun mä seison reunalla
ja odotan loppua
kuinka helppoa onkaan putoavalla
sunnuntai 18. tammikuuta 2009
Pettymys
Kasvosi ovat ajatuksissani
Lupaat kuunnella murheitani
Minä kerron
Avaan rikkinäisen sisimpäni
Mutta et kuuntele
Katsot pois miettien omiasi
Naurat
Lasisydämeni särkyy
Revin siruja irti ruumiistani
Vuodan verta
Katsot pimeyteen
Näet minun itkevän
Mutta käännät selkäsi
Ja lähdet
Lupaat kuunnella murheitani
Minä kerron
Avaan rikkinäisen sisimpäni
Mutta et kuuntele
Katsot pois miettien omiasi
Naurat
Lasisydämeni särkyy
Revin siruja irti ruumiistani
Vuodan verta
Katsot pimeyteen
Näet minun itkevän
Mutta käännät selkäsi
Ja lähdet
tiistai 13. tammikuuta 2009
Ylösalaisin
Maalaan huoneeni seiniä mustaksi
Vedän verhot ikkunaan, ettei valo pääsisi sisään
Suljen kyyneleistä sameat silmäni ja odotan parempaa
Kuuntelen menneisyyden ääniä päässäni
Kirkuvaa hiljaisuutta ympärilläni
Tuntuu, kuin pääni räjähtäisi
Huomaan olevani ylösalaisin
Enkä löydä alkua enkä loppua
Näen vain ikuisuudelta tuntuvan pimeyden
Mietin keinoja, joilla voittaisin maailman
Mutta miten voisin voittaa muut
Kun en osaa sanoa edes itselleni ”Ei”
Vedän verhot ikkunaan, ettei valo pääsisi sisään
Suljen kyyneleistä sameat silmäni ja odotan parempaa
Kuuntelen menneisyyden ääniä päässäni
Kirkuvaa hiljaisuutta ympärilläni
Tuntuu, kuin pääni räjähtäisi
Huomaan olevani ylösalaisin
Enkä löydä alkua enkä loppua
Näen vain ikuisuudelta tuntuvan pimeyden
Mietin keinoja, joilla voittaisin maailman
Mutta miten voisin voittaa muut
Kun en osaa sanoa edes itselleni ”Ei”
lauantai 10. tammikuuta 2009
Uskon sinuun
Minä odotan sinua
Puhaltamaan pahan pois
Keräämään surun ulos sielustani
Parantamaan haavani
Luotan että tulet
Ja kannat minut kaukaisuuteen
Omilla sulkasiivilläsi
Älä petä minua
Koska odotan vaikka koko elämäni
En tahdo enää kaatua
Pidä minusta kiinni
En tiedä missä olet
Mutta tunnen toivon
Heräävän eloon sydämessäni
Minä odotan yhä
Koska minä uskon rakkauteen
Tiedän, että saavut luokseni
Jonain päivänä
Puhaltamaan pahan pois
Keräämään surun ulos sielustani
Parantamaan haavani
Luotan että tulet
Ja kannat minut kaukaisuuteen
Omilla sulkasiivilläsi
Älä petä minua
Koska odotan vaikka koko elämäni
En tahdo enää kaatua
Pidä minusta kiinni
En tiedä missä olet
Mutta tunnen toivon
Heräävän eloon sydämessäni
Minä odotan yhä
Koska minä uskon rakkauteen
Tiedän, että saavut luokseni
Jonain päivänä
Mustavalkoinen elokuva
Pienenä ja heikkona
Poissa valokeilojen alta
Istun omassa hiljaisessa nurkkauksessani
Elämäni kulkee hidastettuna
Kun muut rientävät ympärilläni
Olen unohtunut mustavalko elokuvaan
Tuijotan ihmisiä tyhjillä silmilläni
Jotka hakevat vain armoa
Mutta sitä ei löydy tästä pinnallisesta maailmasta
Poissa valokeilojen alta
Istun omassa hiljaisessa nurkkauksessani
Elämäni kulkee hidastettuna
Kun muut rientävät ympärilläni
Olen unohtunut mustavalko elokuvaan
Tuijotan ihmisiä tyhjillä silmilläni
Jotka hakevat vain armoa
Mutta sitä ei löydy tästä pinnallisesta maailmasta
Hiljaisuus
Tyhjät kadut silmieni edessä
Kuljen aina vain eteenpäin
Ilman päämäärää
Ketään ei tule minua vastaan
Kukaan ei kulje kanssani
Seuranani on vain ikuinen yksinäisyys
Uskollisin ystäväni
Kuulen omat sydänääneni
Syvältä sieluni mustuudesta
Raskaan hengityksen
Hiljaisuus vainoaa minua
Tunnen sen kosketuksen
Mutta en aja sitä pois
Kuljen aina vain eteenpäin
Ilman päämäärää
Ketään ei tule minua vastaan
Kukaan ei kulje kanssani
Seuranani on vain ikuinen yksinäisyys
Uskollisin ystäväni
Kuulen omat sydänääneni
Syvältä sieluni mustuudesta
Raskaan hengityksen
Hiljaisuus vainoaa minua
Tunnen sen kosketuksen
Mutta en aja sitä pois
Koska tällä kertaa nautin siitä
keskiviikko 7. tammikuuta 2009
Sirpaleet
Katsot minuun ja lähdet
Suljet oven pimeään huoneeseen
Jään sinne yksin seisomaan
Katkerat kyyneleet silmissäni
Lasinsirpaleita lattialla
Saan uudet haavat jalkapohjiini
Mutta se ei enää koske
Sinä olet poissa nyt
Vaikka niin tarvitsin sinua
Kuuntelemaan tuskani ääntä
Vain tämän kerran
Kaikki kaunis on hajonnut
Onni ja ilo on kadonnut
Samoin minä
Suljet oven pimeään huoneeseen
Jään sinne yksin seisomaan
Katkerat kyyneleet silmissäni
Lasinsirpaleita lattialla
Saan uudet haavat jalkapohjiini
Mutta se ei enää koske
Sinä olet poissa nyt
Vaikka niin tarvitsin sinua
Kuuntelemaan tuskani ääntä
Vain tämän kerran
Kaikki kaunis on hajonnut
Onni ja ilo on kadonnut
Samoin minä
Raskas viha
Se tarkkailee sinua
Vahtii silmä tarkkana jokaista liikettäsi
Odottaa, kunnes astut harhaan
Raskain hengenvedoin
Se hengittää niskasi takana
Vihaa sinua niin paljon
Ettei se enää itsekään käsitä
Veri valuu sen kynsien välistä
Sen oma veri, jonka sinä vuodatit
Ampumalla luodit sen sisimpään
Se ei anna anteeksi
Koska sinä et ole pahoillasi
Se ei tunne syyllisyyttä sinusta
Olet sille pelkkä mitätön paska
Vahtii silmä tarkkana jokaista liikettäsi
Odottaa, kunnes astut harhaan
Raskain hengenvedoin
Se hengittää niskasi takana
Vihaa sinua niin paljon
Ettei se enää itsekään käsitä
Veri valuu sen kynsien välistä
Sen oma veri, jonka sinä vuodatit
Ampumalla luodit sen sisimpään
Se ei anna anteeksi
Koska sinä et ole pahoillasi
Se ei tunne syyllisyyttä sinusta
Olet sille pelkkä mitätön paska
maanantai 5. tammikuuta 2009
Et ole yksin
Tämä on jotain pelkoa suurempaa
Jotain mitä en voi päästä pakoon
Se, että menettäisin sinut
Sinä et ole yksin
Vaikka muut niin sanoisivat
Et ole koskaan yksin
Niin kauan kuin minä elän
Jotain mitä en voi päästä pakoon
Se, että menettäisin sinut
Sinä et ole yksin
Vaikka muut niin sanoisivat
Et ole koskaan yksin
Niin kauan kuin minä elän
torstai 1. tammikuuta 2009
Verijäljet
Paperilla lukee laulun sanat
Kun oma maailmani kohtaa loppunsa
Seison pimeydessä
Katson kun viimeiset säteet katoavat
Ja valo haihtuu taivaaltani
Seuraat verijälkiä lumessa
Vaikka et tiedä mikä sinua odottaa
Et kuule kun huudan nimeäsi
Pyydän apuasi anelevin silmin
Toivoin niin että huomaisit
Yksikään toivomukseni ei käynyt toteen
Vaikka rukoilin tähdenlennoille
Mikään ei muuttunut
Kaikki jatkaa samaa rataa
Vieden voimani pois
Kun oma maailmani kohtaa loppunsa
Seison pimeydessä
Katson kun viimeiset säteet katoavat
Ja valo haihtuu taivaaltani
Seuraat verijälkiä lumessa
Vaikka et tiedä mikä sinua odottaa
Et kuule kun huudan nimeäsi
Pyydän apuasi anelevin silmin
Toivoin niin että huomaisit
Yksikään toivomukseni ei käynyt toteen
Vaikka rukoilin tähdenlennoille
Mikään ei muuttunut
Kaikki jatkaa samaa rataa
Vieden voimani pois
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)