Kaipaan halaustasi,
käsivarsiesi lämpöä,
koska sieluni on yksin,
minä palelen
Odotat minun puhuvan,
mutta sanat
ovat takertuneet kurkkuuni
ja minua oksettaa
Ainoastaan helmet
poskillani
kertovat tarinaa siitä
mitä tunnen nyt
se mistä ei keskustella päivisin
lauantai 26. joulukuuta 2009
perjantai 18. joulukuuta 2009
Rakkauden piikkilangat
Piikkilangat puristavat
sydämeni verille
Vähäisillä voimillani
rakastan sinua
yhä enemmän
ja enemmän,
janoan sinua kuollakseni
Mutta sinun katseesi
on jäätävä,
et ymmärrä minua
Kätesi paiskaavat
minut uudestaan
vasten seinää
Ja rakkauden tuska palaa
sameissa silmissäni
Minä lupasin, etten itke,
mutta nyt ei ole
muuta jäljellä
kuin karvaat kyyneleet,
joille ei ole lohduttajaa
sydämeni verille
Vähäisillä voimillani
rakastan sinua
yhä enemmän
ja enemmän,
janoan sinua kuollakseni
Mutta sinun katseesi
on jäätävä,
et ymmärrä minua
Kätesi paiskaavat
minut uudestaan
vasten seinää
Ja rakkauden tuska palaa
sameissa silmissäni
Minä lupasin, etten itke,
mutta nyt ei ole
muuta jäljellä
kuin karvaat kyyneleet,
joille ei ole lohduttajaa
Tunnisteet:
kuolema,
rakkaus,
tuska,
yksinäisyys
torstai 17. joulukuuta 2009
Älä luule
Vihasta palava katse
seuraa sinua
kaikkialle
minne menetkin
Minä tiedän enemmän
kuin sinä koskaan
edes kuvittelit
Sydämen kiivas syke
antaa rytmin
äänettömille askelille
Minä olen se
hirviö sänkysi alla,
vaikka sinä et
sitä koskaan saakaan tietää
seuraa sinua
kaikkialle
minne menetkin
Minä tiedän enemmän
kuin sinä koskaan
edes kuvittelit
Sydämen kiivas syke
antaa rytmin
äänettömille askelille
Minä olen se
hirviö sänkysi alla,
vaikka sinä et
sitä koskaan saakaan tietää
sunnuntai 6. joulukuuta 2009
Vaikka lupasit pitää minusta huolta
Veriset jäljet
katoavat
lumisateeseen
Jossain kylmässä,
lumen seassa
makaa yksinäinen
susi
Kaukaa
kuulen hiljaisen
surulaulun,
ja suljen
lasittuneet silmäni
vain levätäkseni
hetken
Hiljaa tunnen
kuinka oman maailmani
loppu
törmää minuun
Ja olen
yksin,
kuten aina ennenkin
katoavat
lumisateeseen
Jossain kylmässä,
lumen seassa
makaa yksinäinen
susi
Kaukaa
kuulen hiljaisen
surulaulun,
ja suljen
lasittuneet silmäni
vain levätäkseni
hetken
Hiljaa tunnen
kuinka oman maailmani
loppu
törmää minuun
Ja olen
yksin,
kuten aina ennenkin
Tunnisteet:
kuolema,
luonto,
suru,
yksinäisyys
perjantai 4. joulukuuta 2009
Unohdettu
Kuolonkellot
kumahtavat
jossain kaukana,
kun voimaton katse
tuijottaa
tyhjää huonetta
Sumein silmin
makaan pää tyynyllä
ja kuuntelen kyyneleiden
vierintää poskilla
Käperryn pieneksi
ja suljen silmäni
toivoen voivani
nukahtaa
pois täältä
Tuskan villi tanssi
riehuu punaisena
syvällä sielussani
piirtäen ja maalaten
kauniita kuvioita
ihon pinnalle
Tunnetko
hiipuvan liekin
rinnassani,
kun valo katoaa
ja kylmyys lisääntyy
Sydämeni hakkaa
vain kuullakseen
äänesi,
mutta sinäkään
et edes muista minua
tänään
kumahtavat
jossain kaukana,
kun voimaton katse
tuijottaa
tyhjää huonetta
Sumein silmin
makaan pää tyynyllä
ja kuuntelen kyyneleiden
vierintää poskilla
Käperryn pieneksi
ja suljen silmäni
toivoen voivani
nukahtaa
pois täältä
Tuskan villi tanssi
riehuu punaisena
syvällä sielussani
piirtäen ja maalaten
kauniita kuvioita
ihon pinnalle
Tunnetko
hiipuvan liekin
rinnassani,
kun valo katoaa
ja kylmyys lisääntyy
Sydämeni hakkaa
vain kuullakseen
äänesi,
mutta sinäkään
et edes muista minua
tänään
Tunnisteet:
kuolema,
rakkaus,
suru,
tuska,
yksinäisyys
torstai 3. joulukuuta 2009
Irti maailmasta
Hullun lailla
se repii itseään
irti kettingeistään
Veri valuu maahan
kiristävistä hihnoista
Etkö näe
kuinka valkoinen liekki
palaa sen sisällä
huutaen vapautta
Lasittunut katse
janoaa kuunvalon
kosketusta
Ja se unelmoi
tanssivista askeleista
hopeisen yön
turvallisessa kodissa
Mutta sinä seisot siinä
ja kuristaen pidät kiinni
Kaikki mitä tunnen
enää itsessäni
on kaipuu pois
se repii itseään
irti kettingeistään
Veri valuu maahan
kiristävistä hihnoista
Etkö näe
kuinka valkoinen liekki
palaa sen sisällä
huutaen vapautta
Lasittunut katse
janoaa kuunvalon
kosketusta
Ja se unelmoi
tanssivista askeleista
hopeisen yön
turvallisessa kodissa
Mutta sinä seisot siinä
ja kuristaen pidät kiinni
Kaikki mitä tunnen
enää itsessäni
on kaipuu pois
torstai 26. marraskuuta 2009
Enkelin kuolema
Kylmä tuska
pureutuu ihoni läpi,
yksin, palellen
kaipaan turvallisten siipien alle
Valkoinen avaruus,
piinaava tyhjyys
imee minut sisälleen
enkä halua olla
enää tässä maailmassa
Katsot minuun
jäätävästi
kertoen ettet välitä,
esitän vain etten huomaa,
vaikka veriset kyyneleet
putoilevat pitkin poskiani
Kivun polttamassa,
hapettomassa ilmassa
leijuu enkeleiden
siipisulkia
verisateessa
Ja kaikki mitä
minusta on jäljellä
on vain kuolemanjanoiset
sanat
pureutuu ihoni läpi,
yksin, palellen
kaipaan turvallisten siipien alle
Valkoinen avaruus,
piinaava tyhjyys
imee minut sisälleen
enkä halua olla
enää tässä maailmassa
Katsot minuun
jäätävästi
kertoen ettet välitä,
esitän vain etten huomaa,
vaikka veriset kyyneleet
putoilevat pitkin poskiani
Kivun polttamassa,
hapettomassa ilmassa
leijuu enkeleiden
siipisulkia
verisateessa
Ja kaikki mitä
minusta on jäljellä
on vain kuolemanjanoiset
sanat
keskiviikko 25. marraskuuta 2009
Ei kukaan, ei mitään, vain yksipuolinen rakkaus
Voisin tukehtua
tähän rakkauteen,
tunteisiin jotka
alati kuristavat
Joka kerta
kun katsot minuun
tunnen olevani olemassa,
ja joka kerta
kun lausut nimeni
tiedän kuka olen
Mutta sinä et ole minun,
sinä et rakasta minua
Vaikka miten rukoilen
Ja joudun heräämään
aina vain todellisuuteen,
tietämättä
yhtään mitään
tähän rakkauteen,
tunteisiin jotka
alati kuristavat
Joka kerta
kun katsot minuun
tunnen olevani olemassa,
ja joka kerta
kun lausut nimeni
tiedän kuka olen
Mutta sinä et ole minun,
sinä et rakasta minua
Vaikka miten rukoilen
Ja joudun heräämään
aina vain todellisuuteen,
tietämättä
yhtään mitään
Tunnisteet:
rakkaus,
suru,
totuus,
tuska,
yksinäisyys
tiistai 24. marraskuuta 2009
Vain luodit tuovat unohduksen
Lohdutonta mutinaa
yön pimeälle taivaalle,
pyydän armoa
hiljaa rukoillen
Vaikka miten taistelen,
kierrän aina
samaa ympyrää
enkä tiedä kuka olen
Enkelit eivät vilkaisekaan
enää minua,
eivät vain muista
mustaan aineeseen
hukkunutta
Yhä pelko telkeää
minut ahtaaseen häkkiin,
kun sairaus elää minussa
häpeänä sisälläni
Elän tätä elämää
kuin ristiinnaulittu,
minulla ei ole edes
varaa valita
yön pimeälle taivaalle,
pyydän armoa
hiljaa rukoillen
Vaikka miten taistelen,
kierrän aina
samaa ympyrää
enkä tiedä kuka olen
Enkelit eivät vilkaisekaan
enää minua,
eivät vain muista
mustaan aineeseen
hukkunutta
Yhä pelko telkeää
minut ahtaaseen häkkiin,
kun sairaus elää minussa
häpeänä sisälläni
Elän tätä elämää
kuin ristiinnaulittu,
minulla ei ole edes
varaa valita
lauantai 14. marraskuuta 2009
Sudenkuoppa
Katsot minua
silmät täynnä halveksuntaa,
kuin olisin hylätty eläin
Kuulen hullun naurusi,
kun mietit miten putosinkaan
sudenkuoppaasi
Kaikki kauniit muistot
meistä kahdesta
kuolevat raivoon
pääni sisällä
Odotan sitä päivää,
kun olen vapaa
sinusta,
irti kettingeistä
ja kuristushihnoista
Olen nähnyt
jokaisen kylmän valheen,
jolla sait minut
tarttumaan syöttiin
Minä tunnen säännöt
tähän peliin,
jota pelaat kanssani
Ja me molemmat
tiedämme voittajan:
se olet sinä
silmät täynnä halveksuntaa,
kuin olisin hylätty eläin
Kuulen hullun naurusi,
kun mietit miten putosinkaan
sudenkuoppaasi
Kaikki kauniit muistot
meistä kahdesta
kuolevat raivoon
pääni sisällä
Odotan sitä päivää,
kun olen vapaa
sinusta,
irti kettingeistä
ja kuristushihnoista
Olen nähnyt
jokaisen kylmän valheen,
jolla sait minut
tarttumaan syöttiin
Minä tunnen säännöt
tähän peliin,
jota pelaat kanssani
Ja me molemmat
tiedämme voittajan:
se olet sinä
torstai 12. marraskuuta 2009
Kipukartta
Heikkoja jälkiä lumessa
koristavat
tummat veripisarat
Sielua polttaa tuska,
vaikka palellun ulkoa
Hiljainen avunpyyntö
Jossain
nuollen omia haavojani
makaan yksin
kylmässä hangessa
Raadellen kaulaani
pelko tulvii
syvältä sisältäni
ja se häilyy silmissäni
lasittuneena katseena
Jos tietäisit,
miten pelkään,
ottaisitko minut
ja sulkisit syliisi?
Sydämeni huutaa
tuskissaan johonkin
pimeään
Ehkä voit kuulla sen
Toivottavasti silloin
ei ole jo liian
myöhäistä
koristavat
tummat veripisarat
Sielua polttaa tuska,
vaikka palellun ulkoa
Hiljainen avunpyyntö
Jossain
nuollen omia haavojani
makaan yksin
kylmässä hangessa
Raadellen kaulaani
pelko tulvii
syvältä sisältäni
ja se häilyy silmissäni
lasittuneena katseena
Jos tietäisit,
miten pelkään,
ottaisitko minut
ja sulkisit syliisi?
Sydämeni huutaa
tuskissaan johonkin
pimeään
Ehkä voit kuulla sen
Toivottavasti silloin
ei ole jo liian
myöhäistä
sunnuntai 8. marraskuuta 2009
Tyhjä huone
Yön kalpea kuu
valaisee sydämet
ikkunaruuduilla
Sieluni itkee
kaivaten sinua
enemmän kuin uskotkaan
Jospa tietäisit
miltä minusta tuntuu
joka kerta,
kun suljet oven
Kun yksinäisyys saapuu
tuoden mukanaan
tyhjyyden
Minä pelkään
nukahtaa
yksin
valaisee sydämet
ikkunaruuduilla
Sieluni itkee
kaivaten sinua
enemmän kuin uskotkaan
Jospa tietäisit
miltä minusta tuntuu
joka kerta,
kun suljet oven
Kun yksinäisyys saapuu
tuoden mukanaan
tyhjyyden
Minä pelkään
nukahtaa
yksin
keskiviikko 4. marraskuuta 2009
Häkki
Luurankoja on liikaa
kaapissasi,
eivätkä ne kaikki
ole edes kuolleita
En tiedä enää
mikä lauseissasi on
totta, mikä valetta.
Silmäsi ovat kuin
huurteiset ikkunat:
niistä ei näe sisään
eikä ulos
Sinä kun luulit
pystyväsi telkemään
minut kurisrushihnaan
kuin koiran,
mutta minähän
taistelen villipetona
irti otteestasi;
ymmärrä jo,
päästä minut vapaaksi!
Minä tiedän
sinun tietävän
saman kuin minä,
ase on minun
ohimollani
Sinulla on avaimet
häkkiini,
"ystäväni"
kaapissasi,
eivätkä ne kaikki
ole edes kuolleita
En tiedä enää
mikä lauseissasi on
totta, mikä valetta.
Silmäsi ovat kuin
huurteiset ikkunat:
niistä ei näe sisään
eikä ulos
Sinä kun luulit
pystyväsi telkemään
minut kurisrushihnaan
kuin koiran,
mutta minähän
taistelen villipetona
irti otteestasi;
ymmärrä jo,
päästä minut vapaaksi!
Minä tiedän
sinun tietävän
saman kuin minä,
ase on minun
ohimollani
Sinulla on avaimet
häkkiini,
"ystäväni"
maanantai 26. lokakuuta 2009
Ne
Vaikka juoksen pakoon,
piiloon en pääse
Kuinka ne
seuraavatkaan minua
janoisilla katseillaan
Vaanivat nurkissa,
tutkien reaktioitani,
etsien pelon kipinöitä
Ne tietävät kaiken
Tunnen niiden
kuoleman henkäykset
vasten niskaani
Ja kuulen niiden
kuiskaukset
pimeästä
Antakaa minun olla,
jättäkää minut yksin!
Ja tajuan pakenevani
vain itseäni
piiloon en pääse
Kuinka ne
seuraavatkaan minua
janoisilla katseillaan
Vaanivat nurkissa,
tutkien reaktioitani,
etsien pelon kipinöitä
Ne tietävät kaiken
Tunnen niiden
kuoleman henkäykset
vasten niskaani
Ja kuulen niiden
kuiskaukset
pimeästä
Antakaa minun olla,
jättäkää minut yksin!
Ja tajuan pakenevani
vain itseäni
keskiviikko 21. lokakuuta 2009
Enkelin kosketus
Kylmyys
Valo häikäisee
suljettuja silmiäni
Kosketus,
suudelma,
suolaisia kyyneliä
Kaikki on hyvin
Sinä olet siinä
lähelläni
nyt
Ja minun on
lämmin
Valo häikäisee
suljettuja silmiäni
Kosketus,
suudelma,
suolaisia kyyneliä
Kaikki on hyvin
Sinä olet siinä
lähelläni
nyt
Ja minun on
lämmin
Kuristusote
Kipu viiltää
syvällä sisälläni
kuin veitsenisku
iholla
Tuskissani
huudan nimeäsi
kuoleman pimeydestä
kyyneleet poskilla
Suljen silmäni,
en kestä enää totuutta,
se syö minut
kokonaan,
ei jätä palaakaan
onnesta
Käännän kasvoni
kohti verisadetta
ja tunnen
polttavat pisarat,
kun varjosi katoaa
horisonttiin
Peto tarttuu minuun
kuristusotteella
repien sieluni
kahteen osaan
Tuska vai kuolema,
en halua enää
kestää
enempää
syvällä sisälläni
kuin veitsenisku
iholla
Tuskissani
huudan nimeäsi
kuoleman pimeydestä
kyyneleet poskilla
Suljen silmäni,
en kestä enää totuutta,
se syö minut
kokonaan,
ei jätä palaakaan
onnesta
Käännän kasvoni
kohti verisadetta
ja tunnen
polttavat pisarat,
kun varjosi katoaa
horisonttiin
Peto tarttuu minuun
kuristusotteella
repien sieluni
kahteen osaan
Tuska vai kuolema,
en halua enää
kestää
enempää
Tunnisteet:
kuolema,
totuus,
tuska,
yksinäisyys
torstai 15. lokakuuta 2009
Kirjekuoressa
Ajatukseni sinusta
sulattaa jäätävän pinnan
sydämeni ovelta
Tahdon kirjoittaa
sinulle kirjeen
yhteisistä bussimatkoista,
öisistä kävelyistä,
naurusta ja hymystä,
rakkaudesta,
ikävästä
Sadattuhannet askeleet
välillämme
eivät riko
yhteyttämme,
olen aina lähelläsi
Aurinko on kai
laskenut jo ajat sitten
ja kylmyys vallannut maan,
onko sinun kylmä,
luuletko olevasi yksin
nyt?
Meidän tarinamme
ei pääty riitaan,
ei kuolemaan,
ei edes ikuisuuteen
ei nyt eikä milloinkaan,
eikä se lopu pisteeseen
sulattaa jäätävän pinnan
sydämeni ovelta
Tahdon kirjoittaa
sinulle kirjeen
yhteisistä bussimatkoista,
öisistä kävelyistä,
naurusta ja hymystä,
rakkaudesta,
ikävästä
Sadattuhannet askeleet
välillämme
eivät riko
yhteyttämme,
olen aina lähelläsi
Aurinko on kai
laskenut jo ajat sitten
ja kylmyys vallannut maan,
onko sinun kylmä,
luuletko olevasi yksin
nyt?
Meidän tarinamme
ei pääty riitaan,
ei kuolemaan,
ei edes ikuisuuteen
ei nyt eikä milloinkaan,
eikä se lopu pisteeseen
keskiviikko 14. lokakuuta 2009
Paholaisen kutsu
Kadut hiljenevät
pimeyteen
mustan mieleni
edestä
Kuin raivoten
vihaan kaikkea, mitä
kalmanvalkea kuu
peittää alleen
Varjot kuiskivat
nimeäni,
janoten odottavat
pelon häivähdystä
silmissäni
Rakkaudettomilla sanoilla
elätän
veressä palavaa
tuskaani
Ja muistelen
paholaisen
viettelevää huutoa
- unohda
pimeyteen
mustan mieleni
edestä
Kuin raivoten
vihaan kaikkea, mitä
kalmanvalkea kuu
peittää alleen
Varjot kuiskivat
nimeäni,
janoten odottavat
pelon häivähdystä
silmissäni
Rakkaudettomilla sanoilla
elätän
veressä palavaa
tuskaani
Ja muistelen
paholaisen
viettelevää huutoa
- unohda
sunnuntai 11. lokakuuta 2009
Tunnustus

Sain tunnustukset Hannelta ja Runotalon Sarilta.
Se oli mukava yllätys.
Kiitos kaunis molemmille!!!
Mukana seurasivat seuraavanlaiset ohjeet:
Kopioi kuva ja liitä blogiisi
1. Laita linkki keneltä sait tunnustuksen
2. Kerro seitsemän asiaa itsestäsi, mitä muut eivät vielä tiedä
3. Anna tunnustus seitsemälle
4. Linkitä nämä blogissasi
5. Kerro näille seitsemälle tunnustuksesta
No hmm mitähän minä kertoisin. Enpä ole tänne blogiini kertoillut juuri mitään itsestäni, vaikkakin runoistani on myös luonteeni luottavissa. Tämä on poikkeusteksti, jatkan jatkossa taas runoilla. *hymyilee*
1. Vain harva lähipiiristäni tietää, että kirjoitan runoja. Vieläkin harvempi tietää siitä, että pidän runoblogia. "Taiteellisuuteni" ei juuri näy ulospäin.
2. Kuuntelen lähes kaikkea musiikkia. Hevistä klassiseen ja siitä poppiin ja japanilaiseen musiikkiin. Ainoastaan räppi eikä ihan kaikki suomalainen musiikki mene. Fanitan Madonnaa ja olin hänen Suomen konsertissaan.
3. Pidän kerhoa alakouluikäisille tytöille.
4. En juurikaan pidä liikunnasta (hikisestä olotilasta), mutta rakastan kävelyä, varsinkin iltaisin pimeillä, hiljaisilla kaduilla.
5. Minulla on koira.
6. Olen läheisyysriippuvainen, enkä jaksa pysyä aina aloillani esim. koulussa. :D
7. Uskon korkeampaan voimaan ja Jumalaan. Mielestäni ihminen ei voi saada täydellistä varmuutta ja tietoa oikeastaan mistään. Ihminen ei koskaan tule tietämään kaikkea.
En anna nyt ihan seitsemää tunnustusta...
Mutta haluan antaa tunnustuksen näille ihmisille ja blogeille:
Cinderella - Kasvukipuja
Brandywine - Passiondawn
Olematon - Poikkeavan tavallista elämää
ja Hannelle, vaikka hän on tunnustuksen saanutkin jo useamman kerran :)
Hanne - omia kuvia...omia ja lainattuja sanoja...
perjantai 9. lokakuuta 2009
Enkelin kaipuu

Suru vuotaa silmissäni,
kun hiljaa rukoilen
Taivaanverho
peittää minut alleen
yksinäisyyden maahan
Siipeni arvilla,
murskautuneet
pahoihin sanoihin
ja kylmiin katseisiin
Kurotan taivaisiin,
mutten pysty
enää lentämään,
vaikka taivaat
kutsuvat minua
Enkelten tanssi
niin upea ja hauras,
tahdon taas mukaan
onnen sateeseen
Mutta olen yksin,
kahlittu kiinni
routaiseen maahan
Rukoukseni ovat pelkkää
savua ilmassa
Hannen toiveesta kirjoitin hänen kuvastaan runon. Kuva on siis Hannen ja runo minun.
Hyvää viikonloppua kaikille!
~Yksinäinen susi~
tiistai 6. lokakuuta 2009
Yhdessä elämme ikuisesti
Unen syvään sineen
upotat pääsi
viimeisen kerran
Kuin unelma
liidät halki
kylmän maan
korkeammalla kuin muut
Tahdon tulla kanssasi,
mutta siipeni
ovat rikkoutuneet
maailman tuulissa
Sinä katoat horisonttiin,
mutta ehkä näemme jo
huomenna
upotat pääsi
viimeisen kerran
Kuin unelma
liidät halki
kylmän maan
korkeammalla kuin muut
Tahdon tulla kanssasi,
mutta siipeni
ovat rikkoutuneet
maailman tuulissa
Sinä katoat horisonttiin,
mutta ehkä näemme jo
huomenna
lauantai 3. lokakuuta 2009
Tuskani villi tanssi
Sydämeni
orjantappuroihin
kääritty,
itkee tuskaansa
Halu päästä pois
on ainoa totuus
syvällä sisälläni
Elämän
ja kuoleman
tanssi ympärilläni
on repivää
katseltavaa
Sulkia sataa
mustalta taivaalta,
kun kävelen
halki jäisen maan
Onko kaikki hellyys,
mitä tunnen, vain
kuoleman suudelmaa
orjantappuroihin
kääritty,
itkee tuskaansa
Halu päästä pois
on ainoa totuus
syvällä sisälläni
Elämän
ja kuoleman
tanssi ympärilläni
on repivää
katseltavaa
Sulkia sataa
mustalta taivaalta,
kun kävelen
halki jäisen maan
Onko kaikki hellyys,
mitä tunnen, vain
kuoleman suudelmaa
Älä jätä minua
Askeleesi
kantavat sinut
uuteen aamuun
Huutavat kyyneleet
jälkeesi,
kurottaen
haluan takaisin luoksesi
Ja kylmä yksinäisyys
syö minut sisäänsä,
tuntematta
lainkaan armoa
Yöhön vain jään
repaleinen sydän
rinnassani
kantavat sinut
uuteen aamuun
Huutavat kyyneleet
jälkeesi,
kurottaen
haluan takaisin luoksesi
Ja kylmä yksinäisyys
syö minut sisäänsä,
tuntematta
lainkaan armoa
Yöhön vain jään
repaleinen sydän
rinnassani
sunnuntai 27. syyskuuta 2009
Et näe
Kurkotan luoksesi
haurain käsin
yksin
pimeydestä
Mutta kaikki
mitä näen
on teidän
suutelevat varjonne
silmieni edessä
Tartun sydämeeni,
revin sen irti,
jotten enää tuntisi mitään,
enää ikinä
haurain käsin
yksin
pimeydestä
Mutta kaikki
mitä näen
on teidän
suutelevat varjonne
silmieni edessä
Tartun sydämeeni,
revin sen irti,
jotten enää tuntisi mitään,
enää ikinä
torstai 24. syyskuuta 2009
Viimeinen huuto
Silmäni
huutavat tuskaa,
mutta sinä et välitä,
vaikken näe enää eteeni
Punaisen taivaan alla,
itken yksin
viimeistä päivääni
Ja pimeydestä saapuvat
raskaat askeleet
taluttavat minut pois,
etkä sinä edes huomaa
huutavat tuskaa,
mutta sinä et välitä,
vaikken näe enää eteeni
Punaisen taivaan alla,
itken yksin
viimeistä päivääni
Ja pimeydestä saapuvat
raskaat askeleet
taluttavat minut pois,
etkä sinä edes huomaa
keskiviikko 23. syyskuuta 2009
Verimuste
Hämärän varjot
kietovat minut syvyyksiin,
kun kaipaan sylisi turvaa
Sydämeni janoaa
silmiesi valoa,
kun mustaan pimeyteen
ruumiini uppoaa
Viillot käsivarsissani
muodostavat
verisellä musteella
kirjoitetut
nimikirjaimesi
En ole enää mitään,
vain veden pintaan
hukkaan valunut
musteläikkä
Ja kyyneleeni
ovat pelkkiä pisaroita
jossain ikkunasi pinnalla
kietovat minut syvyyksiin,
kun kaipaan sylisi turvaa
Sydämeni janoaa
silmiesi valoa,
kun mustaan pimeyteen
ruumiini uppoaa
Viillot käsivarsissani
muodostavat
verisellä musteella
kirjoitetut
nimikirjaimesi
En ole enää mitään,
vain veden pintaan
hukkaan valunut
musteläikkä
Ja kyyneleeni
ovat pelkkiä pisaroita
jossain ikkunasi pinnalla
tiistai 15. syyskuuta 2009
Viimeiset sanat
Mustalla maalla
makaan yksin,
kylmät veripisarat
kämmenilläni
Yön ainoa tähdenlento,
jos saan toivoa
viimeisen toiveen,
niin haluan nukahtaa
rakkaani
siipien suojaan
Mutta susien
vaimea unilaulu
on kaikki
mitä minulla on jäljellä
makaan yksin,
kylmät veripisarat
kämmenilläni
Yön ainoa tähdenlento,
jos saan toivoa
viimeisen toiveen,
niin haluan nukahtaa
rakkaani
siipien suojaan
Mutta susien
vaimea unilaulu
on kaikki
mitä minulla on jäljellä
Syksyn kyyneleet
Niin kuin puusta
alas leijaileva lehti,
kaadun routaiseen maahan
odottamaan
lumen tuloa,
jotta sen puhtaan
valkoinen vaippa
peittäisi minut alleen
pyyhkien sydämeni
unohduksiin
alas leijaileva lehti,
kaadun routaiseen maahan
odottamaan
lumen tuloa,
jotta sen puhtaan
valkoinen vaippa
peittäisi minut alleen
pyyhkien sydämeni
unohduksiin
sunnuntai 13. syyskuuta 2009
Kuolemaantuomittu omassa maailmassaan
Valkoinen tyhjiö
ympärilläni
muodostuu muuriksi
minun
ja maailman väliin
Sydämeni murskattu
kivillä,
makaa nyt verilammikossa
kylmällä lattialla
Tunteeni
tuomitut kuolemaan
ristiinnaulittuna
Huudan tuskissani
kellojen lyödessä:
joku, pelastakaa
minut
Mutta lyön
käteni lasiin
ja kuolen yksin
omaan maailmaani,
harmauteen
ympärilläni
muodostuu muuriksi
minun
ja maailman väliin
Sydämeni murskattu
kivillä,
makaa nyt verilammikossa
kylmällä lattialla
Tunteeni
tuomitut kuolemaan
ristiinnaulittuna
Huudan tuskissani
kellojen lyödessä:
joku, pelastakaa
minut
Mutta lyön
käteni lasiin
ja kuolen yksin
omaan maailmaani,
harmauteen
Tunnisteet:
kuolema,
suru,
tuska,
yksinäisyys
perjantai 11. syyskuuta 2009
Kaikki mitä toivon
En kaipaa lohtua,
en kauniita sanoja,
en lämmintä halausta
enkä kyyneleittesi virtaa
Haluan vain
vastauksen huutooni,
jotta tiedän
että minulla on yhä joku,
joka kuulee
hukkuvan ääneni
en kauniita sanoja,
en lämmintä halausta
enkä kyyneleittesi virtaa
Haluan vain
vastauksen huutooni,
jotta tiedän
että minulla on yhä joku,
joka kuulee
hukkuvan ääneni
torstai 10. syyskuuta 2009
Kaukana ja sydämessäni
Sydämeni huutaa
nimeäsi loputtomuuteen
suljettujen ovien
takaa
Rukoilevat käteni
saavuttavat jo kaukaa
sinun kyyneleesi
Tartun ihoosi
kuin lasiin,
särkien kovan kuoren
tuhansiksi palasiksi
nimeäsi loputtomuuteen
suljettujen ovien
takaa
Rukoilevat käteni
saavuttavat jo kaukaa
sinun kyyneleesi
Tartun ihoosi
kuin lasiin,
särkien kovan kuoren
tuhansiksi palasiksi
keskiviikko 9. syyskuuta 2009
perjantai 4. syyskuuta 2009
Kuka olet
Saavut eteeni
puuttuvana palana,
koskettaen sydäntäni
Äänesi on tumma
ja turvallinen
lämmin kuiskaus
niskassani
Katsot minuun
kuin olisit katsonut
ennenkin
Tunnen sinussa
jonkun,
jonka olen tiennyt
kauan kauan sitten
Ehkä olet
entisestä elämästä,
se oikea
puuttuvana palana,
koskettaen sydäntäni
Äänesi on tumma
ja turvallinen
lämmin kuiskaus
niskassani
Katsot minuun
kuin olisit katsonut
ennenkin
Tunnen sinussa
jonkun,
jonka olen tiennyt
kauan kauan sitten
Ehkä olet
entisestä elämästä,
se oikea
torstai 3. syyskuuta 2009
Valkea autuus
Tyhjyyteen
ruumiini uppoutuu,
kun katsot minuun
vieden tunteeni mukanasi
Sydänääneni
kaikuvat
avarassa huoneessa,
kun kuulen äänesi
jostain kaukaa
Kurotan siipiesi alle
suojaan,
enkä kaipaa enää
mitään muuta
ruumiini uppoutuu,
kun katsot minuun
vieden tunteeni mukanasi
Sydänääneni
kaikuvat
avarassa huoneessa,
kun kuulen äänesi
jostain kaukaa
Kurotan siipiesi alle
suojaan,
enkä kaipaa enää
mitään muuta
sunnuntai 30. elokuuta 2009
Harmaampaa kuin koskaan uskoitkaan
Kasvot peilissä
eivät kerro mitään
Rikkinäisenä
kerään sirpaleita
yksin lattialta
Ja sinisin silmin
koitan etsiä hyvää
tästä mustavalkoisesta
maailmasta
Sydämeni itkee
kirveleviä haavojaan
ja peittää
repivän tuskan ja
salaisuudet sisäänsä
Mutta kaikki minussa
on pelkkää valetta,
ne kyyneleetkin, jotka
valuvat hymyni takana
Minä en ole
enää mitään,
minä en halua olla
Kylmään harmauteen vain
kaikki kaunis katoaa
eivät kerro mitään
Rikkinäisenä
kerään sirpaleita
yksin lattialta
Ja sinisin silmin
koitan etsiä hyvää
tästä mustavalkoisesta
maailmasta
Sydämeni itkee
kirveleviä haavojaan
ja peittää
repivän tuskan ja
salaisuudet sisäänsä
Mutta kaikki minussa
on pelkkää valetta,
ne kyyneleetkin, jotka
valuvat hymyni takana
Minä en ole
enää mitään,
minä en halua olla
Kylmään harmauteen vain
kaikki kaunis katoaa
lauantai 29. elokuuta 2009
Jäljellä vain valkoinen tyhjyys
Tumma usva
peittää minut alleen,
kun vaellan
suruvaatteessa
pitkin tyhjyyden tietä
Ääriviivasi häivettyvät
kaukaisuuteen
ja yksinäisyys imee
minut sisäänsä
Olet kadonnut
jonnekin
häikäisevään valoon,
jonne et tahdo
minun tulevan
Nyt olen pelkkä
kuollut sielu
enkä saa aikaan edes
hiljaisia kyyneleitä
peittää minut alleen,
kun vaellan
suruvaatteessa
pitkin tyhjyyden tietä
Ääriviivasi häivettyvät
kaukaisuuteen
ja yksinäisyys imee
minut sisäänsä
Olet kadonnut
jonnekin
häikäisevään valoon,
jonne et tahdo
minun tulevan
Nyt olen pelkkä
kuollut sielu
enkä saa aikaan edes
hiljaisia kyyneleitä
Tunnisteet:
kuolema,
rakkaus,
suru,
yksinäisyys
perjantai 28. elokuuta 2009
Pisarat lasilla
Sieluni valuu
loputtomaan pimeyteen,
vaikka siipeni
tavoittelevat korkeuksiin
Silmäsi heijastuvat
ikkunaruutuun,
jonka takana
minä olen kuollut
Vain yksi sana
kirjoitettuna paperille,
joka kertoo
paljon sinua rakastan
loputtomaan pimeyteen,
vaikka siipeni
tavoittelevat korkeuksiin
Silmäsi heijastuvat
ikkunaruutuun,
jonka takana
minä olen kuollut
Vain yksi sana
kirjoitettuna paperille,
joka kertoo
paljon sinua rakastan
keskiviikko 26. elokuuta 2009
Epätoivoinen iltarukous
Valo heijastuu kaukaa
tähän mustaan mieleen,
ympäröivä tyhjyys
kuin myrkkyä
tälle sydämelle
Suljen silmäni,
vaikken edes tiedä
kummalla puolella on
pimeämpää
Selässäni ruoskan arvet
ja tuskaiset kyyneleet,
heittäydyn hauraana
routaiseen maahan
Olen oppinut aina
olemaan yksinäinen susi,
mutta silti rukouksissani
toivoisin vain voivani nukahtaa
rakastavaan syliin
tähän mustaan mieleen,
ympäröivä tyhjyys
kuin myrkkyä
tälle sydämelle
Suljen silmäni,
vaikken edes tiedä
kummalla puolella on
pimeämpää
Selässäni ruoskan arvet
ja tuskaiset kyyneleet,
heittäydyn hauraana
routaiseen maahan
Olen oppinut aina
olemaan yksinäinen susi,
mutta silti rukouksissani
toivoisin vain voivani nukahtaa
rakastavaan syliin
sunnuntai 23. elokuuta 2009
Pinnan alla
Enkeleiden siipien sulat
putoilevat ylleni,
kun tanssin
aaltojen päällä
Sielusi kevyt kosketus
loistaa kristallina
silmieni sinessä
Veden pintaan
kirjoitan nimesi
ja annan sen
virrata sisälleni
Yhteinen hengenveto
ennen sukeltamista
syvemmälle
Enkä pelkää enää
elää täysillä,
koska sydämeni on täydellinen
sinun vierelläsi
putoilevat ylleni,
kun tanssin
aaltojen päällä
Sielusi kevyt kosketus
loistaa kristallina
silmieni sinessä
Veden pintaan
kirjoitan nimesi
ja annan sen
virrata sisälleni
Yhteinen hengenveto
ennen sukeltamista
syvemmälle
Enkä pelkää enää
elää täysillä,
koska sydämeni on täydellinen
sinun vierelläsi
lauantai 22. elokuuta 2009
Käsivarsiesi välisessä taivaassa
Silmät suljettuina
liidän halki
avaran tyhjyyden
tuntien pehmeän
virran ympärilläni
Siipiesi suojaan
uppoudun,
turvaan kylmältä maailmalta
Nukahdan onnellisena
lämpimiin sydänääniisi
toivoen vain,
että olisit minun
edes unissani
liidän halki
avaran tyhjyyden
tuntien pehmeän
virran ympärilläni
Siipiesi suojaan
uppoudun,
turvaan kylmältä maailmalta
Nukahdan onnellisena
lämpimiin sydänääniisi
toivoen vain,
että olisit minun
edes unissani
Tunnisteet:
onnellisuus,
rakkaus,
suru,
toivo
tiistai 18. elokuuta 2009
Rakkauteni ristillä
Kuiskaan nimesi
yön mustaan peittoon
toivoen sinun kuulevan
tämän rukoukseni
Näetkö minut,
kun kurotan luoksesi
murtunein käsin
Valkoisilla siivillä
koitan löytää tien
ikuiseen onneen
Mutta enkelitkin
nauravat minulle
Kaikki tämä rakkaus,
loppumaton
ja sydäntänikin
kestävämpi
Ristiinnaulittuna,
verikyynelin koristettu
Olen sinun
yön mustaan peittoon
toivoen sinun kuulevan
tämän rukoukseni
Näetkö minut,
kun kurotan luoksesi
murtunein käsin
Valkoisilla siivillä
koitan löytää tien
ikuiseen onneen
Mutta enkelitkin
nauravat minulle
Kaikki tämä rakkaus,
loppumaton
ja sydäntänikin
kestävämpi
Ristiinnaulittuna,
verikyynelin koristettu
Olen sinun
Välähdys yössä
Seisot ylväänä
valkoisessa puvussa
kasvot kohotettuna
hopeiselle kuulle
Öisissä susihuudoissa
avaat kristalliset silmäsi
ja laulat kaukaisuuteen
Suden silmin
vartalosi täydellinen kaari
on korvaamaton
sydämeni kirkkaudelle
valkoisessa puvussa
kasvot kohotettuna
hopeiselle kuulle
Öisissä susihuudoissa
avaat kristalliset silmäsi
ja laulat kaukaisuuteen
Suden silmin
vartalosi täydellinen kaari
on korvaamaton
sydämeni kirkkaudelle
Tunnisteet:
luonto,
mielikuvitus,
onnellisuus,
rakkaus
torstai 13. elokuuta 2009
Sokerisen katkera
Suloiset sanasi
kuristavat kaulassani
kantaen rakkauteni
kuolemaan
Vavisten verikyyneleitä
sydämeni vaipuu
maan kotiin
Katoan maailmastasi
varjojen sekaan,
mitättömänä
tyhjyyteen
kuristavat kaulassani
kantaen rakkauteni
kuolemaan
Vavisten verikyyneleitä
sydämeni vaipuu
maan kotiin
Katoan maailmastasi
varjojen sekaan,
mitättömänä
tyhjyyteen
tiistai 11. elokuuta 2009
Valkoinen unelma
Läpi yön
kohti kirkkautta,
usvaiset jalanjäljet
jäävät taakse
Henget riistäytyvät
vankiloistaan
valkoisen suden
surulaulussa
Harmaan taivaan
halki repäisty valo
vie meidät kauas
ikuisuuteen
kohti kirkkautta,
usvaiset jalanjäljet
jäävät taakse
Henget riistäytyvät
vankiloistaan
valkoisen suden
surulaulussa
Harmaan taivaan
halki repäisty valo
vie meidät kauas
ikuisuuteen
maanantai 10. elokuuta 2009
Heitteille jätetty
Ruusunpiikeillä
vuodatettu veri
demoneittesi ateriana
Sumealla katseella
näen sinun nauravan,
kun makaan lattialla
miekka sydämessä
Revitty auki
tämä pedon sielu,
kaikki salaisuudet
sirpaleina edessäni
Nyt jätettynä yksin pimeyteen
mukanaan pistooli
ja yksi ainoa luoti
vuodatettu veri
demoneittesi ateriana
Sumealla katseella
näen sinun nauravan,
kun makaan lattialla
miekka sydämessä
Revitty auki
tämä pedon sielu,
kaikki salaisuudet
sirpaleina edessäni
Nyt jätettynä yksin pimeyteen
mukanaan pistooli
ja yksi ainoa luoti
Tunnisteet:
kuolema,
rakkaus,
tuska,
yksinäisyys
Arvoton sinulle
Tummaan savuun
häivytän
rakastavat ajatukseni
Sydämesi elää
talven keskellä
nauttien sanojeni
lämmöstä
Yksinäinen varjoni
yhä taitaa olla ainoa,
joka rakastaa
Ja vaikka
seisoisin katseesi alla
murtuneena,
kuoleman rajamailla
En silti olisi
edes halauksesi
arvoinen
häivytän
rakastavat ajatukseni
Sydämesi elää
talven keskellä
nauttien sanojeni
lämmöstä
Yksinäinen varjoni
yhä taitaa olla ainoa,
joka rakastaa
Ja vaikka
seisoisin katseesi alla
murtuneena,
kuoleman rajamailla
En silti olisi
edes halauksesi
arvoinen
sunnuntai 9. elokuuta 2009
Merkityksetön rakkauteni
Aallot kuiskivat
hyvästejään,
kun käännyt
kohti laskevaa aurinkoa
toivoni mukanasi
Olen niin pieni,
kun iskeydyn maahan
rikkinäiset siivet
kämmenissäni
Jokainen kyynel
sinulle
merkityksetön,
syvyydetkö ainoastaan
rakastavat minua
hyvästejään,
kun käännyt
kohti laskevaa aurinkoa
toivoni mukanasi
Olen niin pieni,
kun iskeydyn maahan
rikkinäiset siivet
kämmenissäni
Jokainen kyynel
sinulle
merkityksetön,
syvyydetkö ainoastaan
rakastavat minua
Tunnisteet:
kuolema,
rakkaus,
suru,
yksinäisyys
Ikuiseen kylmyyteen
Sanasi kuin jäätä
sydämeni pinnalla,
yhä huurtuen
syvemmälle
Painun alas
vasten kylmää maata
sateen jäljiltä
Ja itken
repivää tuskaani
rakkauden taluttaessa minut
kuoleman porteille
sydämeni pinnalla,
yhä huurtuen
syvemmälle
Painun alas
vasten kylmää maata
sateen jäljiltä
Ja itken
repivää tuskaani
rakkauden taluttaessa minut
kuoleman porteille
perjantai 7. elokuuta 2009
Jäinen suudelma
Illan viimesäteet
etsivät tietään
maan ja taivaan yhdistyessä,
kun pimeys ennustaa kuolemaa
ikkunan jäisellä pinnalla
Kiroukset ovat
kuin surkeita rukouksia,
varjojen tanssissa murtuneet
perhosen siivetkin
ovat kauniita
Jään hyiseen yöhön
kaivaten kai auringon lämpöä,
koska täällä halaukset
ovat kylmiä
ja suudelmatkin
vain ikuisten hyvästien merkki
etsivät tietään
maan ja taivaan yhdistyessä,
kun pimeys ennustaa kuolemaa
ikkunan jäisellä pinnalla
Kiroukset ovat
kuin surkeita rukouksia,
varjojen tanssissa murtuneet
perhosen siivetkin
ovat kauniita
Jään hyiseen yöhön
kaivaten kai auringon lämpöä,
koska täällä halaukset
ovat kylmiä
ja suudelmatkin
vain ikuisten hyvästien merkki
keskiviikko 29. heinäkuuta 2009
Menneisyyteni tarina
Maahan lyötynä
huutaen kivusta,
yhä pakotettuna
nousemaan ylös
Seisoin jyrkänteellä,
tietämättömänä
vastauksista
Kukat kuihtuneena edessäni,
paljonko minullakaan
on enää aikaa
Kaikki haavat auki,
kämmenet veressä
niin alastomana
niin pelokkaana
kohtasin kuoleman
silmästä silmään
Yöllä taivaalle
itketyt rukoukset,
yhtä samaa
tuskanhuutoa
Kaikki se suru
turvassa hymyn alla,
älkää katsoko minuun
kun itken
Ehkä Jumalakaan
ei enää tunnista minua,
enhän minä itsekään
huutaen kivusta,
yhä pakotettuna
nousemaan ylös
Seisoin jyrkänteellä,
tietämättömänä
vastauksista
Kukat kuihtuneena edessäni,
paljonko minullakaan
on enää aikaa
Kaikki haavat auki,
kämmenet veressä
niin alastomana
niin pelokkaana
kohtasin kuoleman
silmästä silmään
Yöllä taivaalle
itketyt rukoukset,
yhtä samaa
tuskanhuutoa
Kaikki se suru
turvassa hymyn alla,
älkää katsoko minuun
kun itken
Ehkä Jumalakaan
ei enää tunnista minua,
enhän minä itsekään
tiistai 28. heinäkuuta 2009
Rakastamaton
Puhelimenikin
toistaa nimeäsi
sokeasti
Ikkunaruutu huurtuu
kyyneleistä,
vaikka sydämeni
ei tahdo enää tuntea
En pysty unohtamaan
yhtäkään sanaa,
jotka minulle olet
sanonut
Milloin kertoisit
rakastavasi,
milloin sanoisit
että olen erityinen
Koska tulen vaikka
läpi tulen ja myrskyn
sinun vuoksesi,
en kuolemaakaan pelkää
Milloin olisin
sinulle enemmän
kuin joku vain
toistaa nimeäsi
sokeasti
Ikkunaruutu huurtuu
kyyneleistä,
vaikka sydämeni
ei tahdo enää tuntea
En pysty unohtamaan
yhtäkään sanaa,
jotka minulle olet
sanonut
Milloin kertoisit
rakastavasi,
milloin sanoisit
että olen erityinen
Koska tulen vaikka
läpi tulen ja myrskyn
sinun vuoksesi,
en kuolemaakaan pelkää
Milloin olisin
sinulle enemmän
kuin joku vain
maanantai 27. heinäkuuta 2009
Yksi auringon toisella puolen
Ääneni huutaa perääsi
särkyneenä,
kun ääriviivasi
katoavat horisonttiin
Piiloudun
siipieni suojaan,
pitäen varovasti kädessä
kyyneleiden koristamaa
kuvaasi
Nyt vajoan alle
synkän taivaan,
odottamaan paluutasi
yhdessä auringon kera
särkyneenä,
kun ääriviivasi
katoavat horisonttiin
Piiloudun
siipieni suojaan,
pitäen varovasti kädessä
kyyneleiden koristamaa
kuvaasi
Nyt vajoan alle
synkän taivaan,
odottamaan paluutasi
yhdessä auringon kera
lauantai 25. heinäkuuta 2009
Sydämistä punottu ketju
Ethän unohda rakkauttani,
koska odotan tässä sateessa
vaikka maailmanloppuun saakka
Seuraan, kun avaat sateenvarjon
lähteäksesi
ja ikuinen katseesi
vie rakkauteni mukanaan
Puristan nyrkkiini
sydämistä punotun ketjun,
kun laulan ikäväni
harmaalle taivaalle
Me olemme aina yksi,
ilman toistamme
emme koskaan kokonaisia
tiistai 21. heinäkuuta 2009
Epätoivoinen sydän
Pyytävä rukoukseni
hajoaa sirpaleiksi
taivaan
hauraalle kankaalle
Sydämessäni lukee
polttomerkittynä
nimesi,
enkä voi lopettaa
rakastamasta sinua
Katseeni
etsii yhä varjoasi
todellisuuden ja unelmien
rajamailta
Ja vaikka tähdetkin
yrittävät näyttää minulle,
ettet ikinä
rakastaisi minua
En siltikään pysty
peittoamaan tunteitani,
koska elän ajatuksesta,
että jonain päivänä
voisit olla minun
hajoaa sirpaleiksi
taivaan
hauraalle kankaalle
Sydämessäni lukee
polttomerkittynä
nimesi,
enkä voi lopettaa
rakastamasta sinua
Katseeni
etsii yhä varjoasi
todellisuuden ja unelmien
rajamailta
Ja vaikka tähdetkin
yrittävät näyttää minulle,
ettet ikinä
rakastaisi minua
En siltikään pysty
peittoamaan tunteitani,
koska elän ajatuksesta,
että jonain päivänä
voisit olla minun
Lintuni
Sydämeni hengittää
tuoksuasi
niin haikeana,
kyynelsilmin,
mutta silti onnellisena
kaikesta mitä olet
Katseesi yhdistyy
taivaan syvään sineen,
kun käännyt vasten tuulta
ja seuraat
pilvien matkaa
Keveä kosketukseni
irtaantuu ruumiistasi
ja lasken sinut
vapaaksi
lentämään
maailman tuuliin
tuoksuasi
niin haikeana,
kyynelsilmin,
mutta silti onnellisena
kaikesta mitä olet
Katseesi yhdistyy
taivaan syvään sineen,
kun käännyt vasten tuulta
ja seuraat
pilvien matkaa
Keveä kosketukseni
irtaantuu ruumiistasi
ja lasken sinut
vapaaksi
lentämään
maailman tuuliin
perjantai 17. heinäkuuta 2009
Vesirajassa
Aallot koskettavat
ihoni pintaa,
jätät pelkät varpaanjäljet
taaksesi hiekkaan
Sieluni vapautuu
vesirajaan
ja lipuu luoksesi
niin hiljaa
Täytä sydämeni
rakkaudella,
ennen kuin kylmä meri
ehtii ensin
ihoni pintaa,
jätät pelkät varpaanjäljet
taaksesi hiekkaan
Sieluni vapautuu
vesirajaan
ja lipuu luoksesi
niin hiljaa
Täytä sydämeni
rakkaudella,
ennen kuin kylmä meri
ehtii ensin
tiistai 14. heinäkuuta 2009
Trauma
Se mitä minä olen
Olen yksinäinen
pieneksi käpertynyt
olento,
hämärän varjoissa
piilossa
Synkkä virta
poskillani,
sielu nyt niin avoin
täynnä tuskaa
ja arpia
Valo särkee silmiäni,
olen liian heikko
kestämään
ihmisten katseita
Herkät sanat
etsivät tietä
sinun luoksesi,
mutta kätesi lyövät
minut vasten lattiaa
Yöt ovat ystäviäni,
yksinäisyys
on pelastajani
minun maailmassani
Salaisuudet
repivät sydämeni seiniä
pedon koetellessa kestävyyttäni,
olen pelkkä vanki
omalle itselleni
pieneksi käpertynyt
olento,
hämärän varjoissa
piilossa
Synkkä virta
poskillani,
sielu nyt niin avoin
täynnä tuskaa
ja arpia
Valo särkee silmiäni,
olen liian heikko
kestämään
ihmisten katseita
Herkät sanat
etsivät tietä
sinun luoksesi,
mutta kätesi lyövät
minut vasten lattiaa
Yöt ovat ystäviäni,
yksinäisyys
on pelastajani
minun maailmassani
Salaisuudet
repivät sydämeni seiniä
pedon koetellessa kestävyyttäni,
olen pelkkä vanki
omalle itselleni
maanantai 13. heinäkuuta 2009
Sanomaton toive
Lasittuneet silmät
anovat loppua
tälle tuskalle
Tuhat sanaa,
eikä yksikään riitä
kuvaamaan näitä tunteita,
kaikki yhtä ja samaa
turhaa
Sydän itkee
yksinäisyyttään,
kumpa joku rakastaisi
minuakin
Kätesi ovat kylmät,
lauseesi kuin
tappavia kiviä
Ja irrottaudun maasta,
katse niin tyhjä
ja tuskallinen,
ruumis niin raskas
mutta sielu
hipoo taivaita
anovat loppua
tälle tuskalle
Tuhat sanaa,
eikä yksikään riitä
kuvaamaan näitä tunteita,
kaikki yhtä ja samaa
turhaa
Sydän itkee
yksinäisyyttään,
kumpa joku rakastaisi
minuakin
Kätesi ovat kylmät,
lauseesi kuin
tappavia kiviä
Ja irrottaudun maasta,
katse niin tyhjä
ja tuskallinen,
ruumis niin raskas
mutta sielu
hipoo taivaita
sunnuntai 12. heinäkuuta 2009
Suden silmin
Lapsuuden ikävä
Kyyneleet valuvat
sateena poskillani,
kun keinun vauhti
hiljenee
Muistoissani
seisot päivänkakkaraportilla
juosten syliini
hymy suin
Nyt enää piirrän
kasvosi hiekkalaatikolle
ja vain kylmä tuuli
pyyhkii sen kaiken
unohduksiin
sateena poskillani,
kun keinun vauhti
hiljenee
Muistoissani
seisot päivänkakkaraportilla
juosten syliini
hymy suin
Nyt enää piirrän
kasvosi hiekkalaatikolle
ja vain kylmä tuuli
pyyhkii sen kaiken
unohduksiin
tiistai 7. heinäkuuta 2009
Pimeyteen hukkunut
Eksyksissä vaellan
poissa maailmasta,
äärirajojen
ulkopuolella
Yön koirat
seuraavat jälkiäni
nälkäisinä
Tummaan veteen
kastan jalkani
ja katoan
mustien joutsenten
lauluun
Valkea liekki
lepattaa
kaukana horisontissa
Se olet sinä,
ainoa valopiste
pimeydessäni,
rakas ystäväni
poissa maailmasta,
äärirajojen
ulkopuolella
Yön koirat
seuraavat jälkiäni
nälkäisinä
Tummaan veteen
kastan jalkani
ja katoan
mustien joutsenten
lauluun
Valkea liekki
lepattaa
kaukana horisontissa
Se olet sinä,
ainoa valopiste
pimeydessäni,
rakas ystäväni
Tunnisteet:
luonto,
suru,
toivo,
yksinäisyys,
ystävyys
tiistai 30. kesäkuuta 2009
Lasin hento
Pyyntö syvyyksistä
nousee pintaan,
sydämesi valoon
Liian pienet ja särkyneet
neljä sanaa,
yksi ajaton
lasittunut katse
Älä jätä minua
yksin
Ja piiloudun suojaan
siipieni alle,
ettet huomaisi
miten heikko todella olen
nousee pintaan,
sydämesi valoon
Liian pienet ja särkyneet
neljä sanaa,
yksi ajaton
lasittunut katse
Älä jätä minua
yksin
Ja piiloudun suojaan
siipieni alle,
ettet huomaisi
miten heikko todella olen
Mereen
Näen sinut veden ääressä
tuulen kannattelemana,
se pyyhkii pois
suolaiset kyyneleesi
Seurasin jälkiäsi
niin pitkään
rantahietikolla
Nyt olen valmis
luovuttamaan
Viimeinen katse
niin syvä,
pohjaton,
meren sinessä
ikuinen
tuulen kannattelemana,
se pyyhkii pois
suolaiset kyyneleesi
Seurasin jälkiäsi
niin pitkään
rantahietikolla
Nyt olen valmis
luovuttamaan
Viimeinen katse
niin syvä,
pohjaton,
meren sinessä
ikuinen
sunnuntai 28. kesäkuuta 2009
Riistetty
Tunteeni makaavat
kuolleina
lattian nurkassa,
sydämeni särkynyt
itkee kadonneita sirpaleita
Riistit rakkauteni
ja tyytyväisenä
kävelit pois
Nyt tyhjyys ympärilläni
kiduttaa hiljaisuudellaan,
en voi paeta
maailmaa
enkä itseäni
Sillä yksinäisyys on
murha-aseeni
ja ainoa turvapaikkani
kuolleina
lattian nurkassa,
sydämeni särkynyt
itkee kadonneita sirpaleita
Riistit rakkauteni
ja tyytyväisenä
kävelit pois
Nyt tyhjyys ympärilläni
kiduttaa hiljaisuudellaan,
en voi paeta
maailmaa
enkä itseäni
Sillä yksinäisyys on
murha-aseeni
ja ainoa turvapaikkani
Tunnisteet:
rakkaus,
suru,
tuska,
yksinäisyys
Ladattu ase
Viha palaa suonissani
polttaen sieluni
mustaksi tuhkaksi
Odottaminen
repii minut kappaleiksi,
olen sairas
kuullessani nimesi
Sydämeni huutaa
raivoavaa tuskaansa
hullun nauruni takana
Tappavat luodit
lävistävät ruumiini
juuri ennen
mieleni hajoamista edessäsi
polttaen sieluni
mustaksi tuhkaksi
Odottaminen
repii minut kappaleiksi,
olen sairas
kuullessani nimesi
Sydämeni huutaa
raivoavaa tuskaansa
hullun nauruni takana
Tappavat luodit
lävistävät ruumiini
juuri ennen
mieleni hajoamista edessäsi
lauantai 27. kesäkuuta 2009
Lasia vain
Sydämet ovat hentoja
kaikilla,
toisilla ne ovat kuoren peitossa.
Minun sieluni on avoin
sinun edessäsi.
kaikilla,
toisilla ne ovat kuoren peitossa.
Minun sieluni on avoin
sinun edessäsi.
torstai 25. kesäkuuta 2009
Sateenkaaren pää
Kyyneleittesi sade
hipaisee sieluani
sydämeen pistävästi
Hengitän tuoksuasi
tuulen toisella puolen,
tunnen rakkautesi
valona silmissäni
Odotan sinua
täällä
sateenkaaren
toisessa päässä
hipaisee sieluani
sydämeen pistävästi
Hengitän tuoksuasi
tuulen toisella puolen,
tunnen rakkautesi
valona silmissäni
Odotan sinua
täällä
sateenkaaren
toisessa päässä
Väsyneet siivet
Verinen taivas
itkee tuskaansa,
kun makaan lattialla
käsissäni rikkoutunut kuvasi,
pahoillani kaikesta
Väsynyt
kantamaan sinua
näillä siivillä,
pistooli ohimollani
Rakkauteni sinuun
pyyhkiytyi
kyyneleittesi mukana
syvyyksiin
Sanasi kuin kultaa,
en silti pysty enää
raahaamaan sinua perässäni,
kun minäkään en pysy
elämässä mukana
itkee tuskaansa,
kun makaan lattialla
käsissäni rikkoutunut kuvasi,
pahoillani kaikesta
Väsynyt
kantamaan sinua
näillä siivillä,
pistooli ohimollani
Rakkauteni sinuun
pyyhkiytyi
kyyneleittesi mukana
syvyyksiin
Sanasi kuin kultaa,
en silti pysty enää
raahaamaan sinua perässäni,
kun minäkään en pysy
elämässä mukana
sunnuntai 21. kesäkuuta 2009
Öinen kävely
Hiljaisilla teillä
sadepisarat kimaltelevat
kasvoillasi,
katseesi on lämmin
hengityshuurun takana
Sielusi säteilee valoa
sydämeni kevetessä
kyynelistä,
olet turvapaikkani
yön kylmässä maisemassa
sadepisarat kimaltelevat
kasvoillasi,
katseesi on lämmin
hengityshuurun takana
Sielusi säteilee valoa
sydämeni kevetessä
kyynelistä,
olet turvapaikkani
yön kylmässä maisemassa
Vapaa
Erämaan liekit
koskettavat taivasta,
suden silmät
katselevat avointa sieluani
Kuu kutsuu lapsiaan
tähtien keskeltä,
luonnon laulu
soi hiljaa mielessäni
Minä olen vapaa kaikesta
tässä villissä maassa
kun tanssin yhdessä
susien kanssa
koskettavat taivasta,
suden silmät
katselevat avointa sieluani
Kuu kutsuu lapsiaan
tähtien keskeltä,
luonnon laulu
soi hiljaa mielessäni
Minä olen vapaa kaikesta
tässä villissä maassa
kun tanssin yhdessä
susien kanssa
Tunnisteet:
luonto,
mielikuvitus,
onnellisuus
Pienet askeleet
Taivas täyttyy
tuikkivista tähdistä,
olen niin pieni
tässä maailmankaikkeudessa
Askeleet kaikuvat
tyhjällä kadulla,
keskiyön sateen
kastelemalla asfaltilla
Kuulen sydänäänesi
läpi hiljaisuuden,
minä en ole
yksin
tuikkivista tähdistä,
olen niin pieni
tässä maailmankaikkeudessa
Askeleet kaikuvat
tyhjällä kadulla,
keskiyön sateen
kastelemalla asfaltilla
Kuulen sydänäänesi
läpi hiljaisuuden,
minä en ole
yksin
tiistai 16. kesäkuuta 2009
Susilapsi
Tähtisumua
synkissä silmissäni,
susien laulu
kantaa sieluni pois,
uuteen maailmaan
Tanssin läpi ikuisuuden
susilapsena,
ja juoksen
kohti hopeista kuuta,
erämaan kotiin
synkissä silmissäni,
susien laulu
kantaa sieluni pois,
uuteen maailmaan
Tanssin läpi ikuisuuden
susilapsena,
ja juoksen
kohti hopeista kuuta,
erämaan kotiin
Salattu kaipuu
Piirrän lyijykynäsydämen
ruutupaperille
kyyneleillä koristetut reunat
ovat ainoa todiste
polttavasta kaipuusta
ruutupaperille
kyyneleillä koristetut reunat
ovat ainoa todiste
polttavasta kaipuusta
torstai 11. kesäkuuta 2009
Maailmankaikkeudesta minuun
Hennot kuiskaukset
vaimenevat tyhjyyteen,
minun täytyy löytää
puuttuvat palat
Olen liian ehjä itsessäni,
mutta liian särkynyt
maailmassa
Ehkä maailmankaikkeus
on pelkkä illuusio
mielessäni
Ja vaikka olisin
täydellinen ihmisenä,
etsisin silti vastauksia
elämän äärirajoilta
vaimenevat tyhjyyteen,
minun täytyy löytää
puuttuvat palat
Olen liian ehjä itsessäni,
mutta liian särkynyt
maailmassa
Ehkä maailmankaikkeus
on pelkkä illuusio
mielessäni
Ja vaikka olisin
täydellinen ihmisenä,
etsisin silti vastauksia
elämän äärirajoilta
Ehkä jonain päivänä
Linnut lentävät
sateenkaarten halki
niin onnellisina
Niityn kukat
kylpevät valossa
tuhansissa eri väreissä
Sinulla on joku toinen,
jonka kädestä pidät kiinni
silmät loistaen
Ehkä minullakin on vielä joku,
ehkä minäkin olen
joskus onnellinen
mutta tänään
minulla on vain minä
ja yksinäisyys
sateenkaarten halki
niin onnellisina
Niityn kukat
kylpevät valossa
tuhansissa eri väreissä
Sinulla on joku toinen,
jonka kädestä pidät kiinni
silmät loistaen
Ehkä minullakin on vielä joku,
ehkä minäkin olen
joskus onnellinen
mutta tänään
minulla on vain minä
ja yksinäisyys
keskiviikko 10. kesäkuuta 2009
Sieluun kadonnut
Yö vaihtuu päivään,
tunnit häivettyvät
kyynelten sateessa
Olen yksin
maailman tyhjyydessä,
makaan sirpaleina
lattialla
Syvällä sieluni mustuudessa,
tahdon vain unohtua
loputtomaan hiljaisuuteen
tunnit häivettyvät
kyynelten sateessa
Olen yksin
maailman tyhjyydessä,
makaan sirpaleina
lattialla
Syvällä sieluni mustuudessa,
tahdon vain unohtua
loputtomaan hiljaisuuteen
Kaipuuni
Olen yksin
kuunsillan toisessa päässä,
odotan
uutta aamunkoittoa
Öinen sade
hyväilee kasvojani
ja hiljaisuus on
lohtuni
Rukoukseni vaipuu
muistona pinnan alle,
ikävöin simiesi valoa
täällä pimeydessä
kuunsillan toisessa päässä,
odotan
uutta aamunkoittoa
Öinen sade
hyväilee kasvojani
ja hiljaisuus on
lohtuni
Rukoukseni vaipuu
muistona pinnan alle,
ikävöin simiesi valoa
täällä pimeydessä
maanantai 8. kesäkuuta 2009
Solmittu kohtalo
Valkoisten hevosten keskellä
seisot tiedottomana
tästä maailmasta
Minä olen palapelisi
kadonnut pala
ja avaruutesi
eksynyt tähti
Etsi minut täältä
tai toiselta puolelta,
kristallisilmiesi määränpäästä
Susipiilon 100. runo :)
seisot tiedottomana
tästä maailmasta
Minä olen palapelisi
kadonnut pala
ja avaruutesi
eksynyt tähti
Etsi minut täältä
tai toiselta puolelta,
kristallisilmiesi määränpäästä
Susipiilon 100. runo :)
keskiviikko 3. kesäkuuta 2009
Valkoinen painajainen
Pilvet rakentavat linnojaan
kohti ahdistuksen unta
ja putoan taivaan sylistä
ammuttuna lintuna
kohti ahdistuksen unta
ja putoan taivaan sylistä
ammuttuna lintuna
tiistai 2. kesäkuuta 2009
Taivaskosketus
Pilvet väistyvät edestäni,
kun nousen pystyyn
katkerasta maasta
Tänä iltana kosketan taivasta
ja maalaan pois harmauden
sateenkaaren väreillä
kun nousen pystyyn
katkerasta maasta
Tänä iltana kosketan taivasta
ja maalaan pois harmauden
sateenkaaren väreillä
Äärettömyydestä ikuisuuteen
Tulet auringon äärestä
ja valo säkenöi silmissäsi,
kun kävelet kohti
loputonta suruni yötä
Sydämet yhdistyvät
verisillä miekoilla
ja olemme täydellisiä
elämän äärirajoilla
Tiimalasit kaatuvat
ja matkaan kohti ikuisuuttamme,
sinne missä kuolemakaan
ei ole tiellämme
ja valo säkenöi silmissäsi,
kun kävelet kohti
loputonta suruni yötä
Sydämet yhdistyvät
verisillä miekoilla
ja olemme täydellisiä
elämän äärirajoilla
Tiimalasit kaatuvat
ja matkaan kohti ikuisuuttamme,
sinne missä kuolemakaan
ei ole tiellämme
maanantai 1. kesäkuuta 2009
Taivaan portit
Kirsikankukat putoilevat pilvistä,
näet minun itkevän
tuhansia sirpaleita
Valkea liekki
sammuu sydämessäni,
elämä hiipuu pois
tuulen mukana
Henget huutavat silmissäni,
ojentavat kätensä
kohti taivaan portteja
näet minun itkevän
tuhansia sirpaleita
Valkea liekki
sammuu sydämessäni,
elämä hiipuu pois
tuulen mukana
Henget huutavat silmissäni,
ojentavat kätensä
kohti taivaan portteja
Odota
Vasten katkeria miekkoja
juoksen läpi tulen ja myrskyn
välittämättä maailmoista
Ole siellä paikallasi,
vaikka tuuli raivoaisi sinulle
tai sade itkisi sinut maahan,
odota minua
Minä tulen murtaen lukot,
eikä aikakaan ehdi ohitseni
ja olen tähdenlentosi avaruudessa
Vaikka en edes tiedä nimeäsi
tai sitä missä olet,
älä sulje silmiäsi kuolemalle,
olen siellä pian
kuin salamana kirkkaalla taivaalla
juoksen läpi tulen ja myrskyn
välittämättä maailmoista
Ole siellä paikallasi,
vaikka tuuli raivoaisi sinulle
tai sade itkisi sinut maahan,
odota minua
Minä tulen murtaen lukot,
eikä aikakaan ehdi ohitseni
ja olen tähdenlentosi avaruudessa
Vaikka en edes tiedä nimeäsi
tai sitä missä olet,
älä sulje silmiäsi kuolemalle,
olen siellä pian
kuin salamana kirkkaalla taivaalla
sunnuntai 31. toukokuuta 2009
Loputon pimeys
Kellon viisarit pysähtyvät
keskiyöhön,
seison kalpeana
pimeyden syleilyssä
Tuskaa sataa tähdistä
ja huudan armoa
rumpujen tahdissa
Kolmas viilto sydämessä,
sielu palaa
kirkkaana liekkinä
mustassa horisontissa
keskiyöhön,
seison kalpeana
pimeyden syleilyssä
Tuskaa sataa tähdistä
ja huudan armoa
rumpujen tahdissa
Kolmas viilto sydämessä,
sielu palaa
kirkkaana liekkinä
mustassa horisontissa
torstai 28. toukokuuta 2009
Toivomus
Alle tyhjän taivaan
jään yksin seisomaan,
tänä iltana en ole surullinen
Unelmani kohoavat kohti tähtiä
kauas enkeleiden kannettavaksi,
luoden pienen toiveen
pisimmälle tähdenlennolle
Haluan vain tuntea
jotain paljon suurempaa
kuin tämän äärettömän avaruuden
jään yksin seisomaan,
tänä iltana en ole surullinen
Unelmani kohoavat kohti tähtiä
kauas enkeleiden kannettavaksi,
luoden pienen toiveen
pisimmälle tähdenlennolle
Haluan vain tuntea
jotain paljon suurempaa
kuin tämän äärettömän avaruuden
keskiviikko 27. toukokuuta 2009
Arvet
Katkerin sydän
itkee arpiaan sieluni nurkassa
Muistan lyönnit
vasten heikointa sisintäni,
jokaisen huudon
Nyt makaan kivisellä lattialla
ja katson kuvajaistani
verilammikon ääreltä
Ja yhä seisot edessäni
ja naurat minulle
itkee arpiaan sieluni nurkassa
Muistan lyönnit
vasten heikointa sisintäni,
jokaisen huudon
Nyt makaan kivisellä lattialla
ja katson kuvajaistani
verilammikon ääreltä
Ja yhä seisot edessäni
ja naurat minulle
sunnuntai 24. toukokuuta 2009
Heikon uni
Taivaan valot
sammuvat kyyneliin,
kuulen äänen
huutavan korvissani
hyvästit
Kaadun maahan
lasinsirpaleiden keskelle
ja suljen silmäni
maailman edessä
sammuvat kyyneliin,
kuulen äänen
huutavan korvissani
hyvästit
Kaadun maahan
lasinsirpaleiden keskelle
ja suljen silmäni
maailman edessä
Kidutus
Pedot nauravat minulle
pimeästä
ja raatelevat sieluni
pitkillä kynsillään
Liekit palavat sisimmässäni
ja kivun aallot jättävät jäljelle
vain tuhkaisen maan
Enkä pääse ulos
tuskani vankilasta,
vaan rakennan sinne kotini
pimeästä
ja raatelevat sieluni
pitkillä kynsillään
Liekit palavat sisimmässäni
ja kivun aallot jättävät jäljelle
vain tuhkaisen maan
Enkä pääse ulos
tuskani vankilasta,
vaan rakennan sinne kotini
Ikuisuuden enkeli
Seisot siinä vieressäni
loistaen enkelinä
kiinni likaisissa käsissäni,
välittämättä siitä
Tunnen äärettömyyden silmistäsi
kun ne etsivät paikkaansa
särkyneen sydämeni ehjistä palasista
Katsot aurinkoa
hentona taivaan kauneudelle,
tahtoisin lentää sädehtien
kanssasi sateenkaarien yllä
Ja vain nukkua hiljaa
ikuisuuteen
siipiesi suojassa
loistaen enkelinä
kiinni likaisissa käsissäni,
välittämättä siitä
Tunnen äärettömyyden silmistäsi
kun ne etsivät paikkaansa
särkyneen sydämeni ehjistä palasista
Katsot aurinkoa
hentona taivaan kauneudelle,
tahtoisin lentää sädehtien
kanssasi sateenkaarien yllä
Ja vain nukkua hiljaa
ikuisuuteen
siipiesi suojassa
Öinen tie
Kuiskaus pimeästä
pyytää seuraamaan
susien laulua
Kävelen kanssa verisen kuun
ja suljen silmäni
yksinäisyyden tarttuessa
tiukasti käsiini
Yö vie minut mukanaan,
eikä päästä irti otteestaan
tällä loputtomalla tiellä
pyytää seuraamaan
susien laulua
Kävelen kanssa verisen kuun
ja suljen silmäni
yksinäisyyden tarttuessa
tiukasti käsiini
Yö vie minut mukanaan,
eikä päästä irti otteestaan
tällä loputtomalla tiellä
torstai 21. toukokuuta 2009
Rukous yössä
Rukoukseni
katoaa mutinana yöhön,
ikuiseen hiljaisuuteen
Jäljet päättyvät
jyrkänteelle,
seison siellä
epätietoisena
Aika ei anna armoa,
se kaataa hitaat maahan
ja juoksee ohitse
Kuule minua nyt
Jumala,
kun huudan aameneni
yön yksinäisyyteen
Koska minä vielä uskon
että on olemassa joku
joka välittää
katoaa mutinana yöhön,
ikuiseen hiljaisuuteen
Jäljet päättyvät
jyrkänteelle,
seison siellä
epätietoisena
Aika ei anna armoa,
se kaataa hitaat maahan
ja juoksee ohitse
Kuule minua nyt
Jumala,
kun huudan aameneni
yön yksinäisyyteen
Koska minä vielä uskon
että on olemassa joku
joka välittää
Tunnisteet:
aika,
suru,
toivo,
usko,
yksinäisyys
perjantai 15. toukokuuta 2009
Tuskanhuuto
Kaunis mielikuvituksesi
vaikenee todellisuuden edessä,
seison alasti tässä
mustassa ringissä
Näet palavan maan
syvältä silmistäni,
kun katkera luoti
etsii tietään
taivaan ja helvetin väliltä
Kuuntele huutoja,
tunne kuinka petoni
riistäytyy ulos vankilastaan
kivun läpäisemänä
vaikenee todellisuuden edessä,
seison alasti tässä
mustassa ringissä
Näet palavan maan
syvältä silmistäni,
kun katkera luoti
etsii tietään
taivaan ja helvetin väliltä
Kuuntele huutoja,
tunne kuinka petoni
riistäytyy ulos vankilastaan
kivun läpäisemänä
maanantai 11. toukokuuta 2009
Sateen kyyneleet
Puun lehdet tanssivat
pisaroiden laulun tahtiin,
en tahdo koskaan unohtaa
sateeni lohduttavia käsiä
Illan huuto
kaatuu harmaaseen usvaan,
rukoilen, ettei sade lopu
kukaan ei saa nähdä kyyneleitäni
pisaroiden laulun tahtiin,
en tahdo koskaan unohtaa
sateeni lohduttavia käsiä
Illan huuto
kaatuu harmaaseen usvaan,
rukoilen, ettei sade lopu
kukaan ei saa nähdä kyyneleitäni
Kevättanssi
Sadepisarat lepäävät koivunlehdillä
odottaen aurinkoa
luomaan niille sädekehän taivaaseen
Askeleeni kaikuvat keväisellä kadulla,
linnut laulavat sydämeeni
uuden tien
Tahdon loistaa tänään
elämän kirkkaissa väreissä
kuin kaikki alkaisi taas alusta
odottaen aurinkoa
luomaan niille sädekehän taivaaseen
Askeleeni kaikuvat keväisellä kadulla,
linnut laulavat sydämeeni
uuden tien
Tahdon loistaa tänään
elämän kirkkaissa väreissä
kuin kaikki alkaisi taas alusta
perjantai 8. toukokuuta 2009
Verinen viini
Tuskanmuruseni
tanssivat palavaa tanssia
sielusi synkässä yössä
Piirrä ruusunpiikeillä
iholleni kartta
ja vuodata viini
demoneidesi juhla-aterialla
tanssivat palavaa tanssia
sielusi synkässä yössä
Piirrä ruusunpiikeillä
iholleni kartta
ja vuodata viini
demoneidesi juhla-aterialla
keskiviikko 6. toukokuuta 2009
Pyyntö maan mullasta
Kuusen neulaset repivät
sormieni välit,
annan tuulen pyyhkiä
veriset kyyneleeni
Kädet tiukasti kiinni
metsän sammalpohjassa
Maa ime minut sisääsi
ja kasvata tilalleni
pieni sylillinen kukkia
sormieni välit,
annan tuulen pyyhkiä
veriset kyyneleeni
Kädet tiukasti kiinni
metsän sammalpohjassa
Maa ime minut sisääsi
ja kasvata tilalleni
pieni sylillinen kukkia
torstai 30. huhtikuuta 2009
Jalanjäljet hiekassa
Järvi tyyntyy hiljaisuuteen,
taivas on musta
ja sataa suuria pisaroita.
Jäljet johtavat hiekkarannalle
katoavat tummien aaltojen sekaan,
järven salaisuudeksi.
taivas on musta
ja sataa suuria pisaroita.
Jäljet johtavat hiekkarannalle
katoavat tummien aaltojen sekaan,
järven salaisuudeksi.
lauantai 25. huhtikuuta 2009
Ajaton tunne
Lämpö tarttuu käsiini,
tunnen vartalosi jokaisen kaaren
ja kauneuden,
muistan joka ikisen sydämenlyönnin
huokauksen rinnassasi.
Vaistoni kantaa minut luoksesi
tuoksusi syvyyteen,
kauas surusi kyyneleistä
jotka vaipuvat kipuna
sydämeni ahtaisiin nurkkauksiin.
Kristallinen katseesi
vangitsee tunteeni
kyltymättömän ruumiini sisään,
ota minulta tämä rakkaus
ja kanna sitä aarteenasi
loppuun saakka.
Perustuu kirjoittamaani tarinaan.
tunnen vartalosi jokaisen kaaren
ja kauneuden,
muistan joka ikisen sydämenlyönnin
huokauksen rinnassasi.
Vaistoni kantaa minut luoksesi
tuoksusi syvyyteen,
kauas surusi kyyneleistä
jotka vaipuvat kipuna
sydämeni ahtaisiin nurkkauksiin.
Kristallinen katseesi
vangitsee tunteeni
kyltymättömän ruumiini sisään,
ota minulta tämä rakkaus
ja kanna sitä aarteenasi
loppuun saakka.
Perustuu kirjoittamaani tarinaan.
maanantai 20. huhtikuuta 2009
Painajaisesta kauneuteen
Silmät sulkeutuvat hiljaa uneen
pois varjoista ja pimeydestä
kauas auringon luomaan sumuun
Pilviharson takana
enkelit tanssivat kuolontanssiaan
Nimesi kantautuu korviini,
näen hymyilevät kasvosi
kauneimmassa painajaisessani
Käteni puristuvat tyynyyn
kuin kiinni sinun ihoosi
Älä mene pois,
huudan peilikuvallesi,
mutta se olen minä
joka on vaipunut uneen
pois varjoista ja pimeydestä
kauas auringon luomaan sumuun
Pilviharson takana
enkelit tanssivat kuolontanssiaan
Nimesi kantautuu korviini,
näen hymyilevät kasvosi
kauneimmassa painajaisessani
Käteni puristuvat tyynyyn
kuin kiinni sinun ihoosi
Älä mene pois,
huudan peilikuvallesi,
mutta se olen minä
joka on vaipunut uneen
lauantai 18. huhtikuuta 2009
Tiemme päässä
Jälkeni hiipuvat sumuun,
katseeni etsii sinua
kaukaisuudesta.
Minun on kylmä
tässä jäisessä sateessa,
kun et enää kävele kanssani.
Varjosi on pitkä
laskevan auringon horisontissa,
eikä se ole edes yksinäinen.
katseeni etsii sinua
kaukaisuudesta.
Minun on kylmä
tässä jäisessä sateessa,
kun et enää kävele kanssani.
Varjosi on pitkä
laskevan auringon horisontissa,
eikä se ole edes yksinäinen.
maanantai 13. huhtikuuta 2009
Yön salaisuus
Metsän siimeksessä makaan
syvällä varjoissa,
kuuntelen yön ääniä
sinun askeltesi kaikua
Sumuun hiipuu salaisuus,
sinun jäiset silmäsi
kera hiljaisen sateen
Lämpimät käteni
kiinni tiukasti maan roudassa,
yksi hiljaa palava lyhty
muistona minusta
syvällä varjoissa,
kuuntelen yön ääniä
sinun askeltesi kaikua
Sumuun hiipuu salaisuus,
sinun jäiset silmäsi
kera hiljaisen sateen
Lämpimät käteni
kiinni tiukasti maan roudassa,
yksi hiljaa palava lyhty
muistona minusta
sunnuntai 12. huhtikuuta 2009
Unen valkea
Tuuli lopettaa laulunsa
sade hiljenee eteeni
itkien kukkien terälehtiä,
valot hiipuvat silmissäni
kuin yö saapuisi päivän jälkeen
Sinä seisot siinä
enkelinä sumun keskellä
Sano se, minkä ennen unohdit,
sano, että rakastat minua
Laula minulle unilaulu,
että sulkisin silmäni
vielä kerran,
ainoana muistonani
sinun kasvosi
sade hiljenee eteeni
itkien kukkien terälehtiä,
valot hiipuvat silmissäni
kuin yö saapuisi päivän jälkeen
Sinä seisot siinä
enkelinä sumun keskellä
Sano se, minkä ennen unohdit,
sano, että rakastat minua
Laula minulle unilaulu,
että sulkisin silmäni
vielä kerran,
ainoana muistonani
sinun kasvosi
Taivaan muisto
Ilta vie auringon mukanaan
pois kaukaisuuteen,
susi seuraa tähtien matkaa
alhaalta maan pinnalta
Enkelien laulu sulkee silmät
kantaa suden vesien alle
ainoan muistonsa kanssa
Järvet tyyntyvät suruunsa
hiljaa vaipuvat pimeyteen,
pyyhkivät pois
suden jäljet rantahietikolta
pois kaukaisuuteen,
susi seuraa tähtien matkaa
alhaalta maan pinnalta
Enkelien laulu sulkee silmät
kantaa suden vesien alle
ainoan muistonsa kanssa
Järvet tyyntyvät suruunsa
hiljaa vaipuvat pimeyteen,
pyyhkivät pois
suden jäljet rantahietikolta
perjantai 10. huhtikuuta 2009
Luonneanalyysia
Olen aina ollut tyhmä
hieman omapäinen
ajattelematon
ja kenties jopa ilkeä,
Mutta kun sinä lähdit
ja veit sydämeni mukanasi,
olen nyt myös
sydämetön.
hieman omapäinen
ajattelematon
ja kenties jopa ilkeä,
Mutta kun sinä lähdit
ja veit sydämeni mukanasi,
olen nyt myös
sydämetön.
torstai 9. huhtikuuta 2009
Meren ystävä
Tuuli puhaltaa meren eloon
kannattelee uusia ilmoja horisontista
hiljaa silittää suden turkkia.
Meren tuoksu leijailee ilmassa
hellästi koskettaa
kuononpäätä.
Aallot tulevat syvyyksistä
kuivalle hiekalle
pyyhkien pois suden jäljet,
Ettei kukaan luulisi
suden olleen yksin
vaan yhdessä meren kanssa.
kannattelee uusia ilmoja horisontista
hiljaa silittää suden turkkia.
Meren tuoksu leijailee ilmassa
hellästi koskettaa
kuononpäätä.
Aallot tulevat syvyyksistä
kuivalle hiekalle
pyyhkien pois suden jäljet,
Ettei kukaan luulisi
suden olleen yksin
vaan yhdessä meren kanssa.
lauantai 28. maaliskuuta 2009
Kärsimyksen aallot
Yön verhoon puren kärsimykseni
pieneksi viestiksi tähdenlennollesi
Pidätkö sinä tästä
tuskasta,
jolla tuhoat minua
Vesien syvyyksissä unohdettuna
makaa jossain rakkauteni
Jätit minut yksin
selviämään kipujeni aalloista
Katso mitä sinä teit,
riistit sydämeni
kultaisella tikarilla
Ja nyt jätän silmiesi eteen
veriset jäljet
kurkottaessani maailmani reunalle
pieneksi viestiksi tähdenlennollesi
Pidätkö sinä tästä
tuskasta,
jolla tuhoat minua
Vesien syvyyksissä unohdettuna
makaa jossain rakkauteni
Jätit minut yksin
selviämään kipujeni aalloista
Katso mitä sinä teit,
riistit sydämeni
kultaisella tikarilla
Ja nyt jätän silmiesi eteen
veriset jäljet
kurkottaessani maailmani reunalle
keskiviikko 25. maaliskuuta 2009
Peilikuvan huuto
Peilistä katselee hahmo,
tunnen sen kaukaa
läheltä en enää.
Sillä on oikeassa kädessään veitsi,
vasemmassa tiimalasi.
Se katselee minua
mitäänsanomattomilla silmillään,
jotka vuotavat kärsimystään.
Huutaen kivusta
se piiloutuu käsiensä alle.
Se pyytää vapautusta tuskistaan,
polvillaan rukoilee sitä
minulta.
tunnen sen kaukaa
läheltä en enää.
Sillä on oikeassa kädessään veitsi,
vasemmassa tiimalasi.
Se katselee minua
mitäänsanomattomilla silmillään,
jotka vuotavat kärsimystään.
Huutaen kivusta
se piiloutuu käsiensä alle.
Se pyytää vapautusta tuskistaan,
polvillaan rukoilee sitä
minulta.
tiistai 17. maaliskuuta 2009
Tuskan huippukohta
105 viiltoa käsivarsissa
eikä sekään riitä
päästämään tuskaani ulos.
Sydämeni itkee itsensä uneen,
kai jossain turtuneen sieluni
loputtoman pimeissä syövereissä,
kuulen sen avunhuudot.
Enkelit itkevät jossain taivaalla,
mutta eivät rukoukset pelasta minua.
Katso minua nyt,
kun katkerat kyyneleet
etsivät piilopaikkaa
jostain hymyni takaa.
Etkä sinä voi estää minua
katoamasta pikkuhiljaa
maan pinnalta.
eikä sekään riitä
päästämään tuskaani ulos.
Sydämeni itkee itsensä uneen,
kai jossain turtuneen sieluni
loputtoman pimeissä syövereissä,
kuulen sen avunhuudot.
Enkelit itkevät jossain taivaalla,
mutta eivät rukoukset pelasta minua.
Katso minua nyt,
kun katkerat kyyneleet
etsivät piilopaikkaa
jostain hymyni takaa.
Etkä sinä voi estää minua
katoamasta pikkuhiljaa
maan pinnalta.
sunnuntai 15. maaliskuuta 2009
Metsän salaisuus
Hämärtyvän auringon alla
kävelen suojassa hiljaisten puiden
jotka eivät puhu, eivät laula.
Kannan muistoja mukanani
sanoja ja tunteita
joita raapustin koivujen tuoheen.
Muistan vielä sen saman kuusen
kun iskin sen kaarnaan kynteni
merkiksi kärsimyksestäni.
Samat polut, joihin vuodatin vertani
tuovat mieleeni tyhjyyden
joka elää ikuisesti suruna silmilläni.
Sytytin ikiliekit palamaan
ja pyysin metsän lupaamaan
että se säilyttää salaisuuteni.
kävelen suojassa hiljaisten puiden
jotka eivät puhu, eivät laula.
Kannan muistoja mukanani
sanoja ja tunteita
joita raapustin koivujen tuoheen.
Muistan vielä sen saman kuusen
kun iskin sen kaarnaan kynteni
merkiksi kärsimyksestäni.
Samat polut, joihin vuodatin vertani
tuovat mieleeni tyhjyyden
joka elää ikuisesti suruna silmilläni.
Sytytin ikiliekit palamaan
ja pyysin metsän lupaamaan
että se säilyttää salaisuuteni.
Häviäminen
Hiivun pois
kuin liekki nuotiolla
Lennän
tuhkana tuuleen
Kuihdun pois
kukkana niityllä
Aivan hitaasti,
pikkuhiljaa
Katoan pois
kuin unelma
Kun olen tarpeeksi
murskattu
kuin liekki nuotiolla
Lennän
tuhkana tuuleen
Kuihdun pois
kukkana niityllä
Aivan hitaasti,
pikkuhiljaa
Katoan pois
kuin unelma
Kun olen tarpeeksi
murskattu
Kyynelten yö
Ulvonta täyttää sydämeni
ahtaimmatkin nurkat
Sieluni palaa
hiipuneella liekillä
keskiyön roudassa
En voi päästää tuulta irti
kun se laulaa
turkkini syleilyssä
taustasävelmää
kun vuodatan vereni
anteeksipyyntönä
surulliselle kuulle
kyyneleiden koristamassa
yötaivaan sateessa
ahtaimmatkin nurkat
Sieluni palaa
hiipuneella liekillä
keskiyön roudassa
En voi päästää tuulta irti
kun se laulaa
turkkini syleilyssä
taustasävelmää
kun vuodatan vereni
anteeksipyyntönä
surulliselle kuulle
kyyneleiden koristamassa
yötaivaan sateessa
Jos se ei olekaan niin
Entä, jos maailmassa
ei olekaan hyvää
minua varten
Jaksaisinko sitten elää
tietäen, että toivomukseni
ei koskaan voi toteutua,
jos kaikki jatkuu samaa rataa
Entäpä, jos minulle
ei olekaan ketään,
jos jään yksin
Mitä minä sitten odotan
miksi elän
päivästä toiseen,
jos kaikki onkin turhaa
ei olekaan hyvää
minua varten
Jaksaisinko sitten elää
tietäen, että toivomukseni
ei koskaan voi toteutua,
jos kaikki jatkuu samaa rataa
Entäpä, jos minulle
ei olekaan ketään,
jos jään yksin
Mitä minä sitten odotan
miksi elän
päivästä toiseen,
jos kaikki onkin turhaa
lauantai 14. maaliskuuta 2009
Pedon pelko
Se muistaa nimesi kirjaimet,
kuinka ne tarttuvat
sen kurkkuun
kuristaen kaiken hyvän kuolleeksi,
se ei katoa sen mielestä.
Se vapisee kävellessään
tutkii vastaantulijoita
pelokkain silmin,
ahdistuneena
yltympäri omassa veressään,
kietoutuneena
yksinäisyyden peittoon,
se puuskuttaa,
on vaikea hengittää,
sydän hakkaa ulos rinnastaan.
Ei se kestä enää
yhtään ajatusta
suloisimmista kasvoistasi,
jotka katsovat sitä silmiin
laukaisten aseensa.
kuinka ne tarttuvat
sen kurkkuun
kuristaen kaiken hyvän kuolleeksi,
se ei katoa sen mielestä.
Se vapisee kävellessään
tutkii vastaantulijoita
pelokkain silmin,
ahdistuneena
yltympäri omassa veressään,
kietoutuneena
yksinäisyyden peittoon,
se puuskuttaa,
on vaikea hengittää,
sydän hakkaa ulos rinnastaan.
Ei se kestä enää
yhtään ajatusta
suloisimmista kasvoistasi,
jotka katsovat sitä silmiin
laukaisten aseensa.
torstai 12. maaliskuuta 2009
Toivomus tähdenlennolle
Toivon, että
minut laskettaisiin
yksinäisyyteni hautaan,
poistettaisiin
ihmisten ajatuksista.
Etteivät ystäväni
joutuisi
enää katsomaan
heikon taivallusta
kohti syvimpiä vesiä.
minut laskettaisiin
yksinäisyyteni hautaan,
poistettaisiin
ihmisten ajatuksista.
Etteivät ystäväni
joutuisi
enää katsomaan
heikon taivallusta
kohti syvimpiä vesiä.
Sietämättömyyden lopulla
Jälkiä lumessa
koristaa veripisarat.
Seison oman maailmani laidalla,
tuijotan alas
äärettömyyteen.
Niin kuolleita ajatuksia
väsyneistä silmistä,
kyyneleistä
jotka eivät koskaan vuoda.
Sietämätön kipu,
joka ei lähde lääkkeillä.
Ei kauniilla sanoilla,
vain pienillä pisaroilla
kukkien terälehdillä.
koristaa veripisarat.
Seison oman maailmani laidalla,
tuijotan alas
äärettömyyteen.
Niin kuolleita ajatuksia
väsyneistä silmistä,
kyyneleistä
jotka eivät koskaan vuoda.
Sietämätön kipu,
joka ei lähde lääkkeillä.
Ei kauniilla sanoilla,
vain pienillä pisaroilla
kukkien terälehdillä.
keskiviikko 4. maaliskuuta 2009
Sade
Odotan sadetta
huuhtelemaan minut pois
alas tämän maan päältä
En pääse pakoon,
jalkani ovat poikki
Siipeni murtuneet,
täynnä kipeitä haavoja
tuskan sivalluksista
Minä odotan sadetta,
että se veisi minut mukanaan
Kantaisi pois
muistot minusta,
kaiken mitä minusta on jäljellä
Ettei minua enää olisi
ei enää ikinä
huuhtelemaan minut pois
alas tämän maan päältä
En pääse pakoon,
jalkani ovat poikki
Siipeni murtuneet,
täynnä kipeitä haavoja
tuskan sivalluksista
Minä odotan sadetta,
että se veisi minut mukanaan
Kantaisi pois
muistot minusta,
kaiken mitä minusta on jäljellä
Ettei minua enää olisi
ei enää ikinä
tiistai 3. maaliskuuta 2009
Tuskallinen ahdistus
Hätääntyneet kasvot
tuijottavat minua peilistä
Silmät täynnä pelkoa
aivan harmaat
kyyneleiden sumentamina
Ei pääse pakoon
syövyttäviltä ajatuksiltaan,
jotka tuhoavat
ruumiin ja sielun
ja kaiken siltä väliltä
Tuskan sivallus
kipeänä iholla
Hän seisoo avuttomana
kuin alaston ihminen
Anellen minulta armoa
tuijottavat minua peilistä
Silmät täynnä pelkoa
aivan harmaat
kyyneleiden sumentamina
Ei pääse pakoon
syövyttäviltä ajatuksiltaan,
jotka tuhoavat
ruumiin ja sielun
ja kaiken siltä väliltä
Tuskan sivallus
kipeänä iholla
Hän seisoo avuttomana
kuin alaston ihminen
Anellen minulta armoa
torstai 26. helmikuuta 2009
Jyrkänteellä
Huudot käskevät
hyppäämään
alas
ikuisuuteen
Surullisin laulu
vuodatetaan
veriselle kuulle
Kuolema
pakosta vai halusta
Hiljaisin kuiskaus
pyytää
kääntymään
hyppäämään
alas
ikuisuuteen
Surullisin laulu
vuodatetaan
veriselle kuulle
Kuolema
pakosta vai halusta
Hiljaisin kuiskaus
pyytää
kääntymään
Viimeinen laukaus
Kyyneleet ovat
sumentaneet näkökentän
Susi toivoo vapautusta
sen kärsimyksistä
viimeistä laukausta
Sen silmät kertovat,
miten paljon kipua
se on kokenut
Ne anovat pääsyä pois
Verinen kuu
kaukana sen katseessa
Punaista sadetta
sumentaneet näkökentän
Susi toivoo vapautusta
sen kärsimyksistä
viimeistä laukausta
Sen silmät kertovat,
miten paljon kipua
se on kokenut
Ne anovat pääsyä pois
Verinen kuu
kaukana sen katseessa
Punaista sadetta
maanantai 23. helmikuuta 2009
Iloinen surustaan
Tunsin surua
jota en ollut tuntenut aikoihin,
sitä samaa surua,
jota jo melkein kaipasin.
Minun oli ikävä
niitä iltoja,
joina itkin itseni uneen.
Pelkäsin jo,
että olin aivan turtunut,
tunnoton tuskasta
ja ahdistuksesta,
ja että suruni ja rakkauteni
oli tuhonnut kaikki se paha
ja että ne olivat peittyneet
kokonaan vihalla.
Nyt kuitenkin voin taas tuntea
surun kyyneleet poskillani,
enkä ole koskaan ollut
sen takia
niin iloinen.
jota en ollut tuntenut aikoihin,
sitä samaa surua,
jota jo melkein kaipasin.
Minun oli ikävä
niitä iltoja,
joina itkin itseni uneen.
Pelkäsin jo,
että olin aivan turtunut,
tunnoton tuskasta
ja ahdistuksesta,
ja että suruni ja rakkauteni
oli tuhonnut kaikki se paha
ja että ne olivat peittyneet
kokonaan vihalla.
Nyt kuitenkin voin taas tuntea
surun kyyneleet poskillani,
enkä ole koskaan ollut
sen takia
niin iloinen.
Kuunsillalla
Suden silmillä
katse halki ajattomuuden
Tassunjälkiä lumessa
sykähdyttävä vilahdus
kuin valkoinen liekki
Horisontissa hopeinen kuu
kutsuu luokseen lapsiaan
vapauttaakseen
levottomat sielut
Niin tulvii susien
laulu ikuisuuden
kohti ääretöntä taivasta,
kun henget
pääsevät kahleistaan
katse halki ajattomuuden
Tassunjälkiä lumessa
sykähdyttävä vilahdus
kuin valkoinen liekki
Horisontissa hopeinen kuu
kutsuu luokseen lapsiaan
vapauttaakseen
levottomat sielut
Niin tulvii susien
laulu ikuisuuden
kohti ääretöntä taivasta,
kun henget
pääsevät kahleistaan
Alaston maailma
Hän makasi yksin lattialla
ihmisjoukon keskellä
alastomana ja peloissaan
tehden kuolemaa
Kyyneleistä sokeutuneilla silmillä
etsi hymyileviä kasvoja
auttavaa kättä
Kaikilla oli niin kiire
ei lainkaan aikaa hänelle
vaikka hän pyysi apua
vain tämän kerran
Yksi tuli ja potkaisi vatsaan
toinen katsoi ja nauroi
kolmas sylki vasten kasvoja
Tuskissaan ja pettyneenä
kipujensa keskellä
ilman kenenkään armoa
ilman myötätuntoa
Hän kaatui maahan
ja nukahti
eikä enää herännyt
ihmisjoukon keskellä
alastomana ja peloissaan
tehden kuolemaa
Kyyneleistä sokeutuneilla silmillä
etsi hymyileviä kasvoja
auttavaa kättä
Kaikilla oli niin kiire
ei lainkaan aikaa hänelle
vaikka hän pyysi apua
vain tämän kerran
Yksi tuli ja potkaisi vatsaan
toinen katsoi ja nauroi
kolmas sylki vasten kasvoja
Tuskissaan ja pettyneenä
kipujensa keskellä
ilman kenenkään armoa
ilman myötätuntoa
Hän kaatui maahan
ja nukahti
eikä enää herännyt
Enkeli sateessa
Pisaroita kristallin pinnalla
Minun kyyneleitäni
Ajatuksissa sinun kasvosi
Parhaan ystäväni
Maa halkeaa allani
Putoan alas
Pimeyden syleilyyn
Ojentuva käsi
Kiinni omassani
Lujemmin kuin koskaan
Enkelin siivet
Valoa vaaleista hiuksista
Keventynyt huokaus
Minun enkelini
Ja paras ystäväni
Minun kyyneleitäni
Ajatuksissa sinun kasvosi
Parhaan ystäväni
Maa halkeaa allani
Putoan alas
Pimeyden syleilyyn
Ojentuva käsi
Kiinni omassani
Lujemmin kuin koskaan
Enkelin siivet
Valoa vaaleista hiuksista
Keventynyt huokaus
Minun enkelini
Ja paras ystäväni
sunnuntai 15. helmikuuta 2009
Musta taivas
Makaan maassa
kuten eilisiltana
Itken ulos suruani,
mutta se ei lähde,
ei ikinä
Veri on liannut
puhtaan lumen
Olen liian väsynyt
jatkamaan
tällä tiellä
Taivas on pimeä
kuten oma sisimpäni
Kuin se olisi mustunut
tästä ahdistuksesta
ja loppumattomasta tuskasta
Yksi ainoa tähdenlento
antamassa toivoa
Mutta minun ainoa toiveeni on
ettei minun tarvitsisi
enää nousta ylös
kuten eilisiltana
Itken ulos suruani,
mutta se ei lähde,
ei ikinä
Veri on liannut
puhtaan lumen
Olen liian väsynyt
jatkamaan
tällä tiellä
Taivas on pimeä
kuten oma sisimpäni
Kuin se olisi mustunut
tästä ahdistuksesta
ja loppumattomasta tuskasta
Yksi ainoa tähdenlento
antamassa toivoa
Mutta minun ainoa toiveeni on
ettei minun tarvitsisi
enää nousta ylös
Paperilla
Rakastan sinua
en rakasta
rakastan
en
En tahdo rakastaa
sinua enää
Yritän kirjoittaa
sen paperille
En rakasta sinua enää
Paperille tulee vain
ruma musteläiskä
Mikset lähde mielestäni
vaan vainoat minua
kuin painajainen
Uusi ruma valhe
Kuinka paljon
voin enää kestää
Uusi karvas pettymys
Kuinka kauan
pitää vielä jaksaa
Miksi teet minulle näin
satutat kerta toisensa jälkeen
En kestä tätä enää
Minun täytyy luovuttaa
ja sanoa
Rakastan sinua yhä
en rakasta
rakastan
en
En tahdo rakastaa
sinua enää
Yritän kirjoittaa
sen paperille
En rakasta sinua enää
Paperille tulee vain
ruma musteläiskä
Mikset lähde mielestäni
vaan vainoat minua
kuin painajainen
Uusi ruma valhe
Kuinka paljon
voin enää kestää
Uusi karvas pettymys
Kuinka kauan
pitää vielä jaksaa
Miksi teet minulle näin
satutat kerta toisensa jälkeen
En kestä tätä enää
Minun täytyy luovuttaa
ja sanoa
Rakastan sinua yhä
lauantai 14. helmikuuta 2009
Pelkokierros
Kaikki kaunis
vääristyy silmissäni
Kaikki, jota rakastan
on turtunut sydämessäni
Alan pelkäämään,
sillä jokin on kääntynyt
pahasti minua vastaan
Luulin kierroksen olevan jo ohi,
mutta huomaan käveleväni
jo ties monennen kerran
samaa tietä pitkin
Itsepuolustusvaistoni
hyökkää minua itseäni päin
Jokin uusi virhe
on syntynyt sisälleni
En enää pysy hereillä,
vaivun toistamiseen
samoihin ajatuksiin
Aivan kuin kaikki ulkopuolinen katoaisi
ja jäisin loukkuun
itseni sisimpään
En enää edes muista
kuinka itkeä itsensä iltaisin uneen
Kaipaan niitä iltoja,
koska silloin tunsin vielä
vihan sijasta surua
vääristyy silmissäni
Kaikki, jota rakastan
on turtunut sydämessäni
Alan pelkäämään,
sillä jokin on kääntynyt
pahasti minua vastaan
Luulin kierroksen olevan jo ohi,
mutta huomaan käveleväni
jo ties monennen kerran
samaa tietä pitkin
Itsepuolustusvaistoni
hyökkää minua itseäni päin
Jokin uusi virhe
on syntynyt sisälleni
En enää pysy hereillä,
vaivun toistamiseen
samoihin ajatuksiin
Aivan kuin kaikki ulkopuolinen katoaisi
ja jäisin loukkuun
itseni sisimpään
En enää edes muista
kuinka itkeä itsensä iltaisin uneen
Kaipaan niitä iltoja,
koska silloin tunsin vielä
vihan sijasta surua
Ympäri ja ympäri
Mieli on pelottavan tyhjä
Kuin se odottaisi
jotain suurta
Aloin jo uskomaan,
että asiat menevät tästä
vain parempaan suuntaan
Mutta nyt huomaan,
että se kaikki on ollut
vain alkua
Kuin se odottaisi
jotain suurta
Aloin jo uskomaan,
että asiat menevät tästä
vain parempaan suuntaan
Mutta nyt huomaan,
että se kaikki on ollut
vain alkua
Syvyyksistä alemmas
Silmät anovat kuolemaa
viimeisenä toiveenaan
Jotain tuskaa kipeämpää
Rannat ovat punaiset
verestä,
kuolleet kivun aaltoihin
Sama kysymys vainoaa mieltäni
vielä tänäänkin
Miksi juuri minä
viimeisenä toiveenaan
Jotain tuskaa kipeämpää
Rannat ovat punaiset
verestä,
kuolleet kivun aaltoihin
Sama kysymys vainoaa mieltäni
vielä tänäänkin
Miksi juuri minä
torstai 22. tammikuuta 2009
Ikuisesti poissa
Kävelet pois
Kunnes en enää näe sinua
Kunnes en enää kuule askeleitasi
Et ole enää täällä
Tiedän, ettemme enää koskaan näe
Kyynelten virta silmissäni
Laukaus aseesta
Verta pisaroina lattialla
Ei, se et ollut sinä
Se olin minä
Kunnes en enää näe sinua
Kunnes en enää kuule askeleitasi
Et ole enää täällä
Tiedän, ettemme enää koskaan näe
Kyynelten virta silmissäni
Laukaus aseesta
Verta pisaroina lattialla
Ei, se et ollut sinä
Se olin minä
Huominen
Mietin kerran,
mietin kaksi
miks kaikki on
tehtävä hankalaksi
Mä uskon että jossain kaukana
on ilolle paikka
jossain kyynelteni takana
Astun taakse
mutta katson eteen
koska mä luotan
sun vastaukseen
Kun mä seison reunalla
ja odotan loppua
mietin kaksi
miks kaikki on
tehtävä hankalaksi
Mä uskon että jossain kaukana
on ilolle paikka
jossain kyynelteni takana
Astun taakse
mutta katson eteen
koska mä luotan
sun vastaukseen
Kun mä seison reunalla
ja odotan loppua
kuinka helppoa onkaan putoavalla
sunnuntai 18. tammikuuta 2009
Pettymys
Kasvosi ovat ajatuksissani
Lupaat kuunnella murheitani
Minä kerron
Avaan rikkinäisen sisimpäni
Mutta et kuuntele
Katsot pois miettien omiasi
Naurat
Lasisydämeni särkyy
Revin siruja irti ruumiistani
Vuodan verta
Katsot pimeyteen
Näet minun itkevän
Mutta käännät selkäsi
Ja lähdet
Lupaat kuunnella murheitani
Minä kerron
Avaan rikkinäisen sisimpäni
Mutta et kuuntele
Katsot pois miettien omiasi
Naurat
Lasisydämeni särkyy
Revin siruja irti ruumiistani
Vuodan verta
Katsot pimeyteen
Näet minun itkevän
Mutta käännät selkäsi
Ja lähdet
tiistai 13. tammikuuta 2009
Ylösalaisin
Maalaan huoneeni seiniä mustaksi
Vedän verhot ikkunaan, ettei valo pääsisi sisään
Suljen kyyneleistä sameat silmäni ja odotan parempaa
Kuuntelen menneisyyden ääniä päässäni
Kirkuvaa hiljaisuutta ympärilläni
Tuntuu, kuin pääni räjähtäisi
Huomaan olevani ylösalaisin
Enkä löydä alkua enkä loppua
Näen vain ikuisuudelta tuntuvan pimeyden
Mietin keinoja, joilla voittaisin maailman
Mutta miten voisin voittaa muut
Kun en osaa sanoa edes itselleni ”Ei”
Vedän verhot ikkunaan, ettei valo pääsisi sisään
Suljen kyyneleistä sameat silmäni ja odotan parempaa
Kuuntelen menneisyyden ääniä päässäni
Kirkuvaa hiljaisuutta ympärilläni
Tuntuu, kuin pääni räjähtäisi
Huomaan olevani ylösalaisin
Enkä löydä alkua enkä loppua
Näen vain ikuisuudelta tuntuvan pimeyden
Mietin keinoja, joilla voittaisin maailman
Mutta miten voisin voittaa muut
Kun en osaa sanoa edes itselleni ”Ei”
lauantai 10. tammikuuta 2009
Uskon sinuun
Minä odotan sinua
Puhaltamaan pahan pois
Keräämään surun ulos sielustani
Parantamaan haavani
Luotan että tulet
Ja kannat minut kaukaisuuteen
Omilla sulkasiivilläsi
Älä petä minua
Koska odotan vaikka koko elämäni
En tahdo enää kaatua
Pidä minusta kiinni
En tiedä missä olet
Mutta tunnen toivon
Heräävän eloon sydämessäni
Minä odotan yhä
Koska minä uskon rakkauteen
Tiedän, että saavut luokseni
Jonain päivänä
Puhaltamaan pahan pois
Keräämään surun ulos sielustani
Parantamaan haavani
Luotan että tulet
Ja kannat minut kaukaisuuteen
Omilla sulkasiivilläsi
Älä petä minua
Koska odotan vaikka koko elämäni
En tahdo enää kaatua
Pidä minusta kiinni
En tiedä missä olet
Mutta tunnen toivon
Heräävän eloon sydämessäni
Minä odotan yhä
Koska minä uskon rakkauteen
Tiedän, että saavut luokseni
Jonain päivänä
Mustavalkoinen elokuva
Pienenä ja heikkona
Poissa valokeilojen alta
Istun omassa hiljaisessa nurkkauksessani
Elämäni kulkee hidastettuna
Kun muut rientävät ympärilläni
Olen unohtunut mustavalko elokuvaan
Tuijotan ihmisiä tyhjillä silmilläni
Jotka hakevat vain armoa
Mutta sitä ei löydy tästä pinnallisesta maailmasta
Poissa valokeilojen alta
Istun omassa hiljaisessa nurkkauksessani
Elämäni kulkee hidastettuna
Kun muut rientävät ympärilläni
Olen unohtunut mustavalko elokuvaan
Tuijotan ihmisiä tyhjillä silmilläni
Jotka hakevat vain armoa
Mutta sitä ei löydy tästä pinnallisesta maailmasta
Hiljaisuus
Tyhjät kadut silmieni edessä
Kuljen aina vain eteenpäin
Ilman päämäärää
Ketään ei tule minua vastaan
Kukaan ei kulje kanssani
Seuranani on vain ikuinen yksinäisyys
Uskollisin ystäväni
Kuulen omat sydänääneni
Syvältä sieluni mustuudesta
Raskaan hengityksen
Hiljaisuus vainoaa minua
Tunnen sen kosketuksen
Mutta en aja sitä pois
Kuljen aina vain eteenpäin
Ilman päämäärää
Ketään ei tule minua vastaan
Kukaan ei kulje kanssani
Seuranani on vain ikuinen yksinäisyys
Uskollisin ystäväni
Kuulen omat sydänääneni
Syvältä sieluni mustuudesta
Raskaan hengityksen
Hiljaisuus vainoaa minua
Tunnen sen kosketuksen
Mutta en aja sitä pois
Koska tällä kertaa nautin siitä
keskiviikko 7. tammikuuta 2009
Sirpaleet
Katsot minuun ja lähdet
Suljet oven pimeään huoneeseen
Jään sinne yksin seisomaan
Katkerat kyyneleet silmissäni
Lasinsirpaleita lattialla
Saan uudet haavat jalkapohjiini
Mutta se ei enää koske
Sinä olet poissa nyt
Vaikka niin tarvitsin sinua
Kuuntelemaan tuskani ääntä
Vain tämän kerran
Kaikki kaunis on hajonnut
Onni ja ilo on kadonnut
Samoin minä
Suljet oven pimeään huoneeseen
Jään sinne yksin seisomaan
Katkerat kyyneleet silmissäni
Lasinsirpaleita lattialla
Saan uudet haavat jalkapohjiini
Mutta se ei enää koske
Sinä olet poissa nyt
Vaikka niin tarvitsin sinua
Kuuntelemaan tuskani ääntä
Vain tämän kerran
Kaikki kaunis on hajonnut
Onni ja ilo on kadonnut
Samoin minä
Raskas viha
Se tarkkailee sinua
Vahtii silmä tarkkana jokaista liikettäsi
Odottaa, kunnes astut harhaan
Raskain hengenvedoin
Se hengittää niskasi takana
Vihaa sinua niin paljon
Ettei se enää itsekään käsitä
Veri valuu sen kynsien välistä
Sen oma veri, jonka sinä vuodatit
Ampumalla luodit sen sisimpään
Se ei anna anteeksi
Koska sinä et ole pahoillasi
Se ei tunne syyllisyyttä sinusta
Olet sille pelkkä mitätön paska
Vahtii silmä tarkkana jokaista liikettäsi
Odottaa, kunnes astut harhaan
Raskain hengenvedoin
Se hengittää niskasi takana
Vihaa sinua niin paljon
Ettei se enää itsekään käsitä
Veri valuu sen kynsien välistä
Sen oma veri, jonka sinä vuodatit
Ampumalla luodit sen sisimpään
Se ei anna anteeksi
Koska sinä et ole pahoillasi
Se ei tunne syyllisyyttä sinusta
Olet sille pelkkä mitätön paska
maanantai 5. tammikuuta 2009
Et ole yksin
Tämä on jotain pelkoa suurempaa
Jotain mitä en voi päästä pakoon
Se, että menettäisin sinut
Sinä et ole yksin
Vaikka muut niin sanoisivat
Et ole koskaan yksin
Niin kauan kuin minä elän
Jotain mitä en voi päästä pakoon
Se, että menettäisin sinut
Sinä et ole yksin
Vaikka muut niin sanoisivat
Et ole koskaan yksin
Niin kauan kuin minä elän
torstai 1. tammikuuta 2009
Verijäljet
Paperilla lukee laulun sanat
Kun oma maailmani kohtaa loppunsa
Seison pimeydessä
Katson kun viimeiset säteet katoavat
Ja valo haihtuu taivaaltani
Seuraat verijälkiä lumessa
Vaikka et tiedä mikä sinua odottaa
Et kuule kun huudan nimeäsi
Pyydän apuasi anelevin silmin
Toivoin niin että huomaisit
Yksikään toivomukseni ei käynyt toteen
Vaikka rukoilin tähdenlennoille
Mikään ei muuttunut
Kaikki jatkaa samaa rataa
Vieden voimani pois
Kun oma maailmani kohtaa loppunsa
Seison pimeydessä
Katson kun viimeiset säteet katoavat
Ja valo haihtuu taivaaltani
Seuraat verijälkiä lumessa
Vaikka et tiedä mikä sinua odottaa
Et kuule kun huudan nimeäsi
Pyydän apuasi anelevin silmin
Toivoin niin että huomaisit
Yksikään toivomukseni ei käynyt toteen
Vaikka rukoilin tähdenlennoille
Mikään ei muuttunut
Kaikki jatkaa samaa rataa
Vieden voimani pois
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)