se mistä ei keskustella päivisin

torstai 6. tammikuuta 2022

hetket


yön unettomassa hiljaisuudessa 
sinä olet kuiskaus, 
lupaus aamunkoitosta 
kietoudun vartaloasi vasten 
kuin muuten putoaisin äärettömään 
ilman sinua, loputtomiin öihin 
kadotus 

kuumeiset unelmani 
hiipuvat elinvuodet 
olen elänyt kanssasi enemmän 
kuin kaikkina vuosina ennen 

olen juossut henkihieveriin 
vain löytääkseni rauhan 
hengittäen tuulta ja aurinkoa, 
meren pärskeitä 
nauravilla kasvoilla 
kaikki nämä muistot kanssasi 
- en halua menettää hetkeäkään 

sunnuntai 2. tammikuuta 2022

palo

kuin äänetön liekki yössä 
kaiken altaan polttava 
tuhoava 
kaiken syövä olento 
olen niin vihainen että se on kuin bensaa 
lyöden liekkeihin, räjähtävä tuho 
eksponentiaalinen kasvu 
sinä et tunnista minua enää 
minäkään en tunnista itseäni 
ja minä elän siitä 
sekunnin kiihdytys nollasta sataan 
olen niin nälkäinen etten nuku enää 
niin nälkäinen että on vain liikuttava 
eteenpäin täyttä vauhtia 
ajattelen niitä, jotka 
sanoivat minua aina 
liian oudoksi 
en koskaan kuulunut joukkoon 
se, jota ei kutsuttu 
se, josta puhuttiin kuiskien 
ja nyt elän siitä, miten minua kohdeltiin 
mikään ei enää koskaan tule tielleni 
kaikki palaa 
palaa 
palaa 


jotain pahaa tapahtuu

nyrkki rintakehällä 
niin minä olen 
uskonut rakkauteen 
mustelmaiset kukat 
kuivuneet huulet 
niin minä olen 
oppinut 

katson, miten asiat lipuvat pois 
kuin sumuinen kuutamo yössä 
katoavat tuntemukset 
hajonneet muistot 
mistä kaikki alkaa 
ja mihin se loppuu 

minä rakastan sinua 
mutta se on pelottavinta ikinä 
vasten ihoani kynnet 
jotka eivät revi minua verille  
mutta minä vuodan silti 
ja tiedän, 
ettei se lopu vielä 


keskiviikko 22. joulukuuta 2021

kieltämisen kipu

olen ollut äärettömän vihainen 
miten asiat ovat voineet mennä niin  
täynnä tyhjiä ilmeitä  
piiloon maalattuja seiniä 
ihmisiä, jotka eivät tunne mitään  

liian kauan olen huutanut yksin 
huutanut niin, etten saa henkeä 
ne vain seisovat rivissä 
kuin koneet 
ei 
olen raapinut tapetteja alas 
vain ymmärtääkseni, 
ettei mikään 
perustu 
mihinkään 
olen pidellyt seiniä pystyssä, 
ja ne ovat siitä huolimatta sortuneet 
kaikki 
mitä tunsin 
miten koko elämä on voinut olla 
vain pelkkää valhetta 
mitä järkeä siinä on 
miksi juuri tämä on totta

suu kuivana kuin karmeassa krapulassa 
kieltämisen kivussa 
minä lopulta herään 
kaikki on niin todellista, 
niin kirkasta 
valaistut, tyhjät rauniot 
kadonneet ihmiset 
tunteet, jotka eivät tarkoita mitään 
ja minä olen 
tavallaan 
ihan vitun vapaa 

lauantai 4. joulukuuta 2021

alien

en osaa lukea kasvoja 
enkä ymmärrä tarkoitusperiä 
en erota milloin joku haluaa minulle 
hyvää tai pahaa 
en osaa laskelmoida 
en osaa käsitellä ihmisiä 
en ymmärrä mitä minusta halutaan 
minulla ei oikeastaan ole ystäviä 
on vain kasvoja 
ystävällisiä ja vähemmän ystävällisiä 

mitä nyt tällä kertaa 
enkö ollut tarpeeksi 
olenko ollut liian poissaoleva 
liian iloinen, liian surullinen? 

hymyilen ja puhun ihmisille 
mutta jo pitkään olen ollut syväjäässä, 
etäinen ja pakoileva 
se helpottaa, se puuduttaa, 
koska on ollut liian kivuliasta 
katsoa tuttujen kasvojen 
kääntyvän pois 
kerta toisensa jälkeen 
muuttuvan täysin muuksi 
vieraiksi, inhottaviksi 
ja kuulla kuinka kauniit sanat 
olivat vain tarkoitusperien täyttämistä 
kaikki olikin valhetta 
anteeksi, väärinymmärsin 
(tämänkin suhteen)  
eikö kukaan todella välitä? 

mitä nyt tällä kertaa
enkö ollut mitä halusit
olenko muuttunut liikaa  

ok

en ymmärrä ketään 
en tiedä mitä sanoa 
puhun liikaa ja liian vähän 
ja päin seiniä  
en usko ketään 
on vain kasvoja, 
joita en osaa lukea 
ja jos luulen osaavani, 
olen varmasti väärässä 
en koe yhteyttä 
pelkkää hiljaisuutta 
pitkin puhelinlankoja 
olen kuin vieras olento, 
johon yhteys katkeaa 





keskiviikko 1. joulukuuta 2021

shakki matti

sinä et enää koskaan kiusaa minua 
et enää koskaan 
avaa suutasi 
puhutellaksesi minua 
heiveröisenä naisena 
yllättääkö 
kuinka teen siirtoni 

kuinka sinun tunteitasi nyt onkaan loukattu! 
katsokaa kaikki, kuinka kärsit! 

sinä et enää koskaan kiusaa minua 
vaikka manipuloit 
puhut minusta kauniisti muille 
mutta minut olet valmis repimään elävältä 

katsokaa kaikki, kuinka minä kehtaan! 
olisitteko minusta uskoneet! 

asetun puolustuslinjaan 
ja isken takaisin 

kuinka syvää vääryyttä koetkaan nyt 
kun sinähän vain ajattelit minun parastani 
se on kaikki mitä olet koskaan tehnyt 
ajatellut 
minun parastani 

valehtelija 
olet vain ajatellut itseäsi 
ja pitänyt minusta vain 
kun olet voinut voittaa 
olet ollut valmis tuhoamaan minut 
vain ylpeytesi takia 
mutta sinä et enää koskaan kiusaa minua 

sinä aloitit pelin, joten pelataan 
kestä se loppuun saakka 
lyön sinut nurin 
vaikka nappula kerrallaan 
kunnes sinä lopetat 
olen valmis kuolemaan, 
kunhan näen sinun kaatuvan

perjantai 26. marraskuuta 2021

loiset

 ne tunnistavat uhrinsa jo kaukaa, luulen, 

luihuilla, kalmankylmillä kämmenillään 
raahautuvat mudasta kohti 
niiden silmissä kiiluu epätoivo ja valhe 
    ne ovat tummia ja varjonkaltaisia, 
kavahtavat valoa, 
eivät halua tulla nähdyksi todellisissa väreissä, 
joten ne imevät kaiken valon pois ympäriltään 

sahalaitaista kuiskintaa, 
vääristynyttä särinää 
    kuinka mukavaa olisi ollut 
ymmärtää ne äänet hälytysääniä, 
mutta kuulin sen lapsuuteni tuutulauluna 


nyt tiedän, ettei niistä ihmisistä koskaan pääse kokonaan 
ne pitää vain osata erottaa muista 

kuinka kirkasta onkaan kaikkien näiden vuosien jälkeen  
eikä mikään kurista kaulalla 
mikään ei saa viedä valoani 

jopa tuntuu, että minusta voi olla johonkin 


tiistai 16. marraskuuta 2021

pistoja

pieniä pistoja 
siellä täällä 
ihon alla kuhisee 
kuin pieniä muurahaisia 
naljailua ja veljeilyä 
et osaa päättää vihaatko vai rakastatko 
sinä rakastat niin kauan 
kun sinulla on valtaa 
ja kenelläkään ei enää ole 
valtaa minuun 
mutta sinulla on aina sanat valmiina 
ja et epäröi iskeä niillä 
heh heh 
vitseiksi naamioidut vittuilut 
minä en ole pahan olosi syy 
vihaa niitä, jotka aiheuttivat haavasi 
älä niitä, joille voit haavoja aiheuttaa 
se on säälittävää 
kyyninen, kalpea ja hilseilevä 
älä pakota minua tähän 
en halua vihata sinua 
mutta pistosi tuntuvat 
ne sanovat, että olen sen yläpuolella 
ne sanovat, ettei pidä välittää 
mutta minä olen niin kuin kaikki muutkin 
käperryn itseeni 
ja pistän vahingon eteenpäin, 
jos en välitä 

torstai 4. marraskuuta 2021

musta vesi

sinä näet unta 
mustasta vedestä, 
jonne juoksen 
pelastaessani muita 
uhraan itseni ja katoan 
pimeään;  
        kylmä 
        ja eloton 
sinä keität kahvia 
ja sanot, että olet huolissasi minusta, 
että minä ajattelen liikaa muita 
ja liian vähän itseäni 
    minä ajattelen sitä koko päivän 
            sinun pelästyneitä silmiäsi 
            ja mustaa vettä 
sinä herätät minut; 

joskus tuntuu 
kuin tekisin kaikkeni 
kiviä ja verta kynsien alla 
raavin tietäni ylös 
mutta mikään ei ikinä riitä 
ja vajoan vain syvemmälle 
    annan paloja itsestäni 
aikani, omistautuneisuuteni 
ihmisille, jotka haluavat vain hyötyä 
    on liian helppoa uhrata itsensä, 
kun ei pidä itseään arvokkaana 
sitä vain katoaa 
mustaan 

mustiin, lyheneviin päiviin 
hupeneva elämäni 
    sinä olet oikeassa 
niin monessa asiassa, 
sinä opetat minulle viisautta 
ja muistutat minua 
mikä on tärkeintä 
- etten aina juokse mustaan veteen 
ja jos juoksen, niin nousen sieltä varmasti 



maanantai 25. lokakuuta 2021

sabotaasi


tiedät, että häviän tämän taistelun 
minusta ei ole siihen 
minusta ei ole mihinkään 
häpeä, häpeä 
kerro minulle kuinka minun ei pitäisi olla olemassa 
kuinka paljon minua häpeät 
haluat minun vain katoavan 
jään kyyhöttämään sänkyyn 
luisevana kasana 
vihaten itseäni 
loputtomasti 
loputtomasti 
loputtomasti 
enkä koskaan nouse siitä 

rakas, henkinen pyromaani 

tämä ilma on kaasua 
ihaillaan, kuinka sininen liekki 
polttaa minut karrelle 
älä jätä minusta tuhkiakaan jäljelle 
viedään tämä niin pitkälle, 
ettei takaisin ole paluuta 
näytä, miten kaikki tuhoutuu 
miten menetän kaiken 
ja itseni 

sinä olet niin julma 
ja käsittämättömän ankara 
kerro vielä kerran, 
kaoottisin skenaariosi, 
kerro jo 
oi, sisäinen sabotoija