se mistä ei keskustella päivisin

sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Kädetön apina

Kädetön apina ylpeänä tekee päätökset
ja laskee määräyksensä alas valtaistuimeltaan.
Apina tietää miten kaikkien kuuluisi elää ja olla,
apinalla on valtaa ja rohkeutta.

Kusi päässä porisee, porisee, porisee...

Apina kulkee arvostelemassa muita
ja ruoskii ruoskallaan viattomat vereslihalle.


Veri roiskuu, kyyneleet valuvat.


Apina nauraa sudelle valtaistuimeltaan:
Sinä pelkäät minua!

              Minä             pelkään             sinua?


Apina on kuin lapsi.

Apina on ainoa, joka saa kertoa oman mielipiteensä, ajatuksensa, tunteensa,
koska se on ainoa millä on väliä. Ainoa, joka on oikeassa.
Apina saa raivostua tyhjästä, apina saa provosoida, riehua, aloittaa sodan.

Apina saa. Apinalla on oikeus,

apinalla kun on rahaa.


Apina on tyhmä.
Niin kauan se on pitänyt minua ystävänään, kuin käsinä, joita sillä ei ole.
Mutta apinalla ei ole ystäviä. Minä en ole sinun ystäväsi.
Kukaan ei pidä mölyapinoista, riidankylväjistä, kiusaajista, jollainen olet.


Minä olen katsonut tätä liian pitkään,
sietänyt kylvämääsi pahaa.

Veri iholla kiehuu, kiehuu, kiehuu...

APINA! 

Miten sinä olet vielä hengissä? 


Sinä et saa minua ruoskittua,
sinä et saa minua satutettua,
vaikka juokset minua kohti kiljuen.
Vain minun kulmahampaani piittaavat sinusta.





1 kommentti:

  1. Apinasta tulee mieleen eräs (entinen) ystäväni, joka kai luulee vielä olevansa ystäväni. En oikein tiedä.
    Aistin aggression. Pidän erityisesti tuosta viimeisestä lauseesta. Se kutkuttaa.

    Anteeksi, että olen ollut epäaktiivinen.

    En tiedä oliko minulla jotain järkevääkin sanottavaa. Oikeastaan halusin vain kertoa, että arvostan sinua.

    VastaaPoista