se mistä ei keskustella päivisin

keskiviikko 31. elokuuta 2016

Loppusanat


Ystävyys ja ystävällisyys tarkoittavat kahta eri asiaa, 
minä en ole sinulle enää kumpaakaan. 
Sinä olet kiusaaja, jota pitäisi kohdella kuin marttyyria, 
mutta olet minulle pelkkää ilmaa muistoissa, joita en enää muista. 

Pyyhi kyyneleesi, 
eivät ne ole aitoja kuitenkaan... 

Sinusta tuli samanlainen kuin omista kiusaajistasi, 
heikko ja mitätön, piikki kaikkien lihassa. 

Kun joskus kävelen sinua vastaan, 
katson sinua siten, kuten aina pelkäsit minun katsovan. 
Sinähän aina pelkäsit minun inhoavan sinua. 

Minä poltan sillan takanani 
ja jätän sinut sinne. 

Pyyhi pois kaikki mitä koskaan sinulle sanoin, 

sillä nämä ovat viimeiset sanat sinulle, 
ainoat sanat, joilla lopulta 
on mitään merkitystä,

meidän tarinamme viimeinen luku. 

keskiviikko 24. elokuuta 2016

Sisäinen rauha

Mietin millaista on tuntea olevansa rauhassa 

Haluaisin sanoa syvällä sisälläni olevan loputon hiljaisuus, 
mutta minä tunnen itseni paremmin, 
tiedän, mitä pimeydessä lymyää 

En ole ollut oma itseni hetkeen 

Se, mikä pimeydessä huutaa, pimeydestä nousee valoon 
En ole yksin minä, en ole yksin 

Sinä sanot: "haluan vain sinut" 
mutta ketä meistä tarkoitat? 
Tässä spiraalissa edes sinä 
et taida erottaa minua hirviöistä 

Ne pitävät pimeyden itsellään, vaalien sitä kuin aarretta 

Ilman niitä 
mieleni on ruhjeilla, vereslihalla 
ja kaikki kaunis kuolee pois, 
etkö ymmärrä? 
En minä pysty elämään itseni kanssa 
En voi elää yksin pimeydessäni 

Ne taistelevat olemassaolostaan 
silloin tällöin haukkoen valonpisaroita 

Niimpä 
minä sukellan pimeyteen 
syvälle sinne, missä en koskaan löydä rauhaa, 
sukellan kuolleiden tähtien syliin, mustaan aukkoon 

Ja palaan 
millaisena palaan