se mistä ei keskustella päivisin

tiistai 28. lokakuuta 2014

Oravanpyörä

"te olette nuoria, te jaksatte" on lause joka tappaa minut joka kerta 
en jaksaisi aina olla toimiva kokonainen pärjäävä 
en tahtoisi aina jaksaa selvitä pystyä parempaan 
täyttää lomakkeita selvittää poissaoloja saada diagnooseja 
"ette te tarvitse lomaa, omaa rauhaa, lepoa" 
on hiljaista mielessäni jonne olen kuvasi kehystänyt, 
kauniita kasvojasi hyväilen kämmenilläni 
ja minä toivoisin vain minä haluaisin vain unohtaa kaiken muun 
rahan velvollisuudet opiskelun työn vanhemmat sekoamisen 
milloin tulee se piste kun saa vaan olla 
"levätä ehtii haudassa" 
lapsenakaan en saanut ikinä vaan olla kun kaikki oli selviytymistä 
päivästä toiseen viikosta toiseen kuukausista ja vuosista seuraavaan 
käskyistä kielloista huudoista toisiin 
ajatellen että jospa se joskus loppuu 
ja halusin vain sinne hautaan 
haaveilin usein siitä että karkaisin kauas pois 
eikä kukaan minua löytäisi erämaasta yksinäisyydestä 
vieläkin unelmoin jättäväni yhteiskunnan ja 
rakentavani pienen mökin keskelle metsää sinun kanssasi 
ja elää vain 
hengittää 
o i k e a s t i
pienen 
hetken 


Valoni, varjoni


jopa varjot hymyni takana 
palvovat sinua 

älä pelkää pimeää, 
sillä yö asuu sielussani
ja kietoo sinut nälkäiseen syleilyynsä

verta hyytävänä  
eläin sisälläni kohottaa kaulansa kohti kuuta ja laulaa laulun,
jollaista et ole ennen kuullut
anna sen väreillä sisääsi,
joka soluun...

tahdon silmiesi riisuvan minut 

tahdon huuliesi löytävän minut  


pimeyden peiton alla
miten kaikki onkaan kirkkaampaa...
kaarrat kämmenilleni
selkäsi kuopan
ja kiihkon sokaisemana huudat:

Ole minun,
ole minun universumini!

Pyhä mantrani sisältää 
nimesi kirjaimet

Luoja, minä - minä 

uudestisynnyn
 

tiistai 21. lokakuuta 2014

Ylösalaisin

olen tottunut päiviin kun on niin yksinäistä
että näen sykkeeni vatsasta

se lyö siellä kun ahdistaa ahdistaa ahdistaa 

on niin hiljaista
että kuulen miten sydän huutaa

se kirkuu pimeästä kun kaipaan kaipaan kaipaan 

                    m u s t i a     a u k k o j a 
kaiken sisäänsä nieleviä tunteita
älä tule lähemmäs       
tai et pääse pois

- kuulen itseni sanovan

silti sinä kietoudut minuun ja lämpösi halkoo tiukkaa ilmaa, 
minusta tuntuu kuin kaikki haavani liukenesivat kaukaisuuteen, 
                        spiraaleina kiertyisivät ajan kadotukseen 
kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunut tapahtunut tapahtunut 


mun terapeutti itkee kun näkee mut vihdoin näin onnellisena

olet maailmankaikkeus, 
            olet tähdet 
        kuu 
                 aurinko 
   a  u  t  i  o  s  s  a       a  v  a  r  u  u  d  e  s  s  a  n  i


vain sinä annat minulle rauhan 

en tiedä miten päin olla ilman sinua 



keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Minusta tuntuu 
että olen löytänyt hänet, 
jota olen etsinyt 
koko elämäni. 

tiistai 14. lokakuuta 2014

Isänmaan puolesta

Älä sano, ettet olisi ikinä halunnut minun syntyvän

ilmeeni on järkkymätön, suupieleni eivät hievahdakaan
mutta en voi katsoa sinuun, sillä
silmistäni huomaat
minun putoavan
.
.
j
    y
         r
            k
                     ä
                        n
                            t
                                e
                                  e
                                        l
                                           t
                                                     ä

Painaako se koskaan sinun mieltäsi? 
Iltaisin käydessäsi nukkumaan, saatko unta laisinkaan? 
Ota ryyppy, ota toinen - 
ehkä se helpottaa jossain vaiheessa 
älä huoli

Hengitän myrskyn viiltävän kylmää henkäystä syvälle keuhkoihin
halkoessani ilmaa ylväänä kuin kotka

                               t ä ä l t ä    o l e n     p u d o n n u t
                           t u h a t   k e r t a a    a i e m m i n k i n

tuntiessani luissani ja ytimissäni             s i n u n    h e l v e t t i s i   k a t k u n

AMMU MINUA!

vihasi on riepotellut minua niin monesti 
vereslihalle, sielun vammoille, 
että toisinaan kaikki mitä olen 
on elävä kuollut 

mutta älä sano sitä ääneen,
minä olen nähnyt sen aina silmistäsi

aina 

         anna minun kuvitella että kaikki on hyvin 
                        anna minun uskoa että tein jotain oikein 
                                                   että olin rakkautesi arvoinen 

minä menen, sinä jäät
minä menen, sinä jäät
Isä

torstai 9. lokakuuta 2014

Tarinoita Auschwitzistä

tämä on sun elämäs 
tajuatko miten rumaa tuollainen käytös on          mitä    k a i k k i   nyt      taas       ajattelee
parempi ettei tästä puhuta      turpa umpeen         lisää teippiä suun ympärille       ihan turha kapinoida
o o t    i t s e    s y y l l i n e n     o m a a n     p a s k a a s 
tämä on sun elämäs 
 seinää vasten 
rotanloukku likaiselle rotalle 
        SATIMESSA!!

laitetaan se kärsimään, isketään siltä 
vatsa auki ja suolet pihalle 

kohta se murenee, kohta se ei enää kestä 
ja sen selkäranka napsahtaa katki                            ahahhahahahahahahhaha   onpa heikko 
me vaan vähän testataan 
missä menee 
sietokykysi 
nouse ylös 

miksi sä olet tollanen 

miten niin sattuu 

ota tästä pullo
ja tapa itsesi
ja pidä turpas kiinni

typerä lapsi

Miten kertoisin

kanssasi mielessäni juoksee tuhansia sanoja
mutta ne sanat ovat kirjaimettomia, puhumattomia
kuin syvää huminaa,
        joka virtaa kaiken pohjalla
              ja saa minut kikattamaan
       kuin pikkulapsi

katson sinua yrittäen muodostaa puhetta
mutta kieleni on vain   s u u d e l m i a    varten

eikä minun edes tarvitse kertoa
kuinka valtavasti sinua rakastan

                haluaisin kyllä, haluaisin niin kovin

päästää nämä sanat mieleni piinasta,
antaa niiden lentää korvalehdillesi, pehmeille huulillesi

voi, minä tunnen niin paljon

asd ffg hhkwsj riwjndk aksnsi2n kan jasnjkns

kehoni ei toimi
yhteisymmärryksessä
mieleni kanssa

vaikka kaikki mitä haluan,
on nyt päivänselvää


tiistai 7. lokakuuta 2014

Vääristymät

keuhkoista ääni varisee, silti ei kuulu pihahdustakaan 
olennot irtoavat minusta, 
                     yritän tarttua varjoihini, 
           mutta otteeni on toivoton 

t y h m ä    t y t t ö        - ääni puhuu julmalla synkeydellään 
mitä sinä kuvittelet? että joku voisi sinua rakastaa? 
edes isäsi ei puhu sinulle 
äitisi ei sinua koskaan rakastanut
 ajatteletko sinä, että rakkaasi tulee taivaasta  
ja käy vierellesi makaamaan pohjalle 
                        juuri nyt? 
sinä olet yksin, 
yksin sinä olet ainiaan 

lupauksia, lupauksia, tuhansia 
kauniita sanoja, 
muistan niistä jokaisen 
                ne ovat kertoneet minulle miljoonasti 
"olet hyvä sellaisena, mitä olet" 
ja silti 
aamunkoitossa olen löytänyt itseni vereslihalla joka kerta 
kysyen: mitä tapahtui rakkaudelle

kun pimeydestä haalin itseäni kasaan 
haluan unohtaa kaiken 
menneisyydestäni 
                                  mutta äänet ovat kuin 
                         kirveitä päässäni, 

niiden tehtävä on muistuttaa: 
rakkaus tappaa sinut, 

t y h m ä    t y t t ö  

ja minä en erota todellisuutta vääristymästä 

maanantai 6. lokakuuta 2014

*

makaisitpa yhä vierelläni,
silmäsi uupuneella ruumiillani kertomassa
että     o l e n   o l e m a s s a                                        en ole kadonnut

hengitän tuoksusi hiukkasia
ne palavat keuhkoissani ja polttavat reikiä rintaani

sinne, missä on sydän 

sydämeni on niin levollinen, kun kuiskaat minulle 
hyvää yötä 
ja hellästi suutelet minut 
makeisiin uniin 

tietäisitpä miten
sänky nielaisee minut
pehmeään pimeyteen, syvälle
                                       siniseen yksinäisyyteen

miten paljon merkitsetkään minulle 

ilman sinua 
on niin kylmä 

torstai 2. lokakuuta 2014

Peili

Onko totta mitä tunnen 

hiuksesi laskeutuvat solisluillesi kuin sulat 
niin keveän pehmeästi, 

ja minun silmäni häikäistyvät olemuksesta, jolla olet minut lumonnut.  

Hiirenhiljaa, lähes äänettömästi 
ujuttautuvat ajatukseni kristallinkirkkauteen
tunnen virtauksen poskillani, kuinka 
avaat siipesi vasten taivaansineä 

ja minä olen maailmankaikkeuden onnellisin. 

Sinä et kai uskonut ensin, 

mutta katso nyt kauneuttasi, 
rakkaani.


Milloin olet viimeeksi hymyillyt noin?