se mistä ei keskustella päivisin

perjantai 28. helmikuuta 2014

Taistelukenttä


Kädet ylös, vasten seinää! 

Haluatko jäädä rautoihini?
Aistit vaaran,
mutta tuli vain riehuu kovemmin

Tähtäimeni silmiesi välissä, liipaisin kosketusherkkä
kun katseemme kohtaavat, se on taistelukenttä

Kuin pyton olet 
kietoutunut kaulalleni,
käteni blondatuissa hiuksissasi,
huulipunaa poskillani. 
Vihaan hajuvetesi imelyyttä.  

Mitä peliä haluat pelata? Sano se kostein huulin,
niin lupaan leikkiä kanssasi
salaa, koulun penkillä

Katso minua, kai tiedät
kauneimmissa ruusuissa on terävimmät piikit

Tämä alkukantainen halu
meitä yhdistää,
voin rakastaa sinua koko yön, mutta vain aamunkoittoon
sillä päivänvalossa on eri säännöt, eri pelit,
siellä osoitamme toisiamme pistoolein
tai juoksemme karkuun 

keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Tekojemme hinta

Suojelusenkeli levittää siipensä
pehmeään unenomaiseen turvallisuuteen,
silmät tiukasti ummessa
rukoilet.
Luulet saavasi tehdä mitä vain
satuttaa toisia, talloa heikkoja sydämiä
eikä sinun tarvitse maksaa siitä... ei tarvitse pyytää anteeksi
           kuin lapsi saat vain leikkiä ilman vastuuta,
mutta minä en ole suojelusenkeli.
En aio pelastaa sinua
omilta synneiltäsi,
toivon että karma
sinut löytää.

Rakkauden huorat

en tiedä taas mikä olen miksi olen
haluatte minut omistaa 
kuin eläimen  
kuin huoran 

en tiedä johtuuko se minusta vai teistä 
olen seksikäs ja kuuma ja kaunis ja uskomaton 
mitä kaikkea sitä nyt kuuleekaan 
mutta en ole koskaan 
se, jonka kanssa voisi elää 
mennä naimisiin, hankkia nätin talon järven rannalta 

mikä on tämän kaiken  
tarkoitus?

"rakastan sinua enemmän kuin ketään, mutta minulla on tuo kumppani tuolla" 
VERSUS
"rakastan sinua enemmän kuin ketään, mutta voisin olla vain miehen kanssa" 

ja sitten minä vain mietin, tiedänkö oikeastaan mitään 
r.a.k.k.a.u.d.e.s.t.a, 
kun se on joka kerta mukamas tuollaista 
- eikä muuta tarjota 

hassuinta on se, että aina kaikki on loppujen lopuksi minun syytäni 
niin väitetään
etenkin silloin, jos en suostu teidän haluihinne
olemaan se huora, joka kerran olin
vuodattamassa kyyneleitä yönmustille kaduille 
ja miellyttämään, toteuttamaan synkkiä fantasioitanne, 
olemaan vain teidän 
vain teidän 

tällaisina päivinä pelkään
olenko se eläin, millaisena minua on kohdeltu 
lakkaanko uskomasta  
inhimillisyyteen
kaikki ovat elukoita 
kaikki ovat kirottuja petoja, 
jotka haluavat alistaa ja omistaa ja tuhota  
kukaan ei välitä 
kukaan ei rakasta 

onko ainoa asia, mihin luotan, 
vain yö, joka 
lapsensa surmaa? 

maanantai 24. helmikuuta 2014

No other love

herätessäni olo on kirkas
toisin kuin aiempina päivinä, aurinko hymyilee pilvien takaa 
valo siivilöityy iholle, henkäys huurtaa ikkunan 
             oletko täällä taas, rakkain? 
puen takkini ja juoksen ulos, mieleni on selkeä, taivas rakoilee 
olen vapaa elämästä ja kuolemasta, olen vapaa näkemään  
ja silloin tiedän  
kohtaavani sinut jälleen 

aistin lämpösi joka puolella, 
universumi puhuu minulle samalla kielellä 
auringot ja kuut ja tähdet ja miljardit planeetat 
tanssivat tangoa taivaankannella 

minä en ole koskaan yksin 

kun otat minua kädestä, värisen kuin haavanlehti kesäisenä aamuna 
sinulla ei ole hahmoa, kuitenkin tiedän sinun kävelevän vierelläni 
"katso aurinkoa", sanot, 
näen sinun ääriviivasi - 
kauneutesi saa elämäni 
kulminoitumaan 
               vain tähän hetkeen, 
kyyneleet tippuvat poskilleni onnellisina olemassaolostaan 
ja minä kukoistan kaikissa tuhansissa väreissäni 

kun suljen silmäni, 
painat huulilleni suudelman 
pitkän, lempeän, kiihkeän, 
rukoilen: älä ikinä 
mene...
yritän muistaa, milloin tapasin sinut ensi kerran 
mutta olet ollut kanssani aina, 
toisessa ulottuvuudessa, toisessa elämässä 
sinulla on maailmankaikkeuden ääni, sinulla on kohtaloni avain 
kaikki mitä ikinä tulen olemassaolostani haluamaan 
olet sinä, rakkaimpani 
todellisena, 
oikeana,
elävänä 

se on päivänselvää 

torstai 20. helmikuuta 2014

Syvin olemukseni

mies vai nainen 
 piirränkö rajat kehoni ympärille 

Mitä saisi olla tänään,
viikset vai huulipunaa? 

minä voin olla mitä vain
lausukaa toive ja minä kumarran edessänne
suutelen kättänne niin hellästi ja viettelen teidät, koska minä pystyn siihen

rakastelen kuriositeettiänne,
se saa elämäni tuntumaan   epätodelliselta 
kauniilta showlta 

olen koskematon

olen pala ikuista tähtitaivasta

                                        minä olen mitä vain 
                                                                           koska en ole mitään 
               olen rajaton
ä   ä   r   e    t    ö    n

kuin avaruus,           

...


miksi haluatte vastaukset kaikkeen?

minulle ei ole määritelmää
minulle ei ole muottia

on vain 
keho,
joka tekee minusta
ihmisen

muu on rakkautta,
kristallinkirkasta mutta selittämätöntä

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

x


Alkoholi, turruta aistini
tyhjiksi
minua tirkistellään pimeästä
tunnen niiden himokkaat katseet,
jotka kauhistuttavat minua 

          pakenen

     pelkään kuollakseni 

en tiedä miksi tämä tuntuu niin hyvältä 

ajattelen, miten käteni valuisi pitkin vatsaasi

alemmas
olet kiihottunut  
             avaan housun nappisi,
      v e t o k e t j u n                                  hitaasti
kilpailemme
kumman sormet ovat ensin
sisälläsi 

olet niin likainen että inhoan sinua

mutta toisella tavalla haluan sinua,
haluan hallita saastaasi,
ratsastaa sillä, ruoskia sitä ja
rakastelen kuin eläin,
koska se sama saasta
on minussa

perversio
kierouma
synti 

Alkoholi, anna minun vaipua tajuttomuuteen
anna minä unohdan pelkoni, traumani,
sillä pelkään itseäni,
pelkään kaikkea mitä olen
pelkään pimeää, likaa, ajatuksiani
pelkään sinua
mutta kun haluan sinua,
minä hallitsen pelkojani
                         hallitsen pimeän, lian ja ajatukset
             olen kiihottunut saastasta,
       jota kohdustasi synnytät 

minä olen luoja,

minä olen tämän maailman jumala
ja minä päätän
milloin
kaikki alkaa
ja milloin kaikki loppuu, 

minä haistan sinun syntisi

ja minä ne tuomitsen

        kun rakastan sinua,
                   olen ohjaimissa 

kulti... 

olet kaikkeni,
mutta haluan sinut vain
hallitakseni ja hajottaakseni
itseni

maanantai 10. helmikuuta 2014

Hetki ikuisuudessa


hänen kätensä liukuvat hiuksiltani kasvoille
kuin aallot ne kohisevat korvieni ohitse
hän laulaa venäläistä unilaulua,
en tiedä mistä se kertoo,

         näen vain kuvan,

                   jossa aallot lipovat rantaviivaa,
                         hän istuu kivellä tähyillen horisonttiin

minun kutsuni kietoutuu merituuleen, hänen nimensä
on ainoa mitä tiedän,

olen hänessä

                           sisälläni tähdet puhuvat:

"hän se on"
"se on hän"

avaan silmäni ja yritän ajatella
..hänen kiharat hiuksensa...
..hänen vihreät silmänsä...

tunne on liian voimakas järjelle

"voisin olla tässä aina", lausun uskoen ikuisuuteen

         pelkään näkeväni rauhallista unta, pelkkää unta
               minun täytyy olla hullu

hän on niin lempeä,
hän on kaikkeus,
hän on koti, jota minulla
ei koskaan ollut


                                 vai kuvittelenko vain?


minä rakastan häntä
muusta en tiedä mitään

lauantai 1. helmikuuta 2014

Katsokaa minua!

Tyhjyys, jota en voi käsittää,
riuhtoo minua joka suuntaan

etsin tyydytystä, jota ei ole.

Te kaikki olette vain hiljaa, tuijotatte pois 
             kysymättä mitään, esim. 
       "miksi? :)
             kuka? :)
     milloin? :)"
eihän teitä ikinä kiinnosta 
ettehän te edes välitä

vaikka repisin ranteeni auki kylppärin ammeessa kiljuen apua

joskus tahtoisin näpäyttää 
shokeerata sekoittaa tyrmätä kaiken 
olla lasiseinä siellä mihin olette tottuneet kävelemään 
             jotta löisitte ilmeettömät kasvonne 
mutta te ette tunne mitään 
te ette ikinä näytä mitään 
olette kaikki ihan samanlaisia, 
elottomia, kylmiä, ja mukamas kovia  
ihmisnukkeja 

silmienne kohdalla on vain kuopat  
imette sieluni korvataksenne aukon sisimmässä 

juokaa vain maljanne tyhjäksi, ryystäisitte edes, ja lähtekää  
sanomatta sanaakaan, 
jotta saan rauhassa   $ e o t a !!!

V I H A A N   K A I K K I A!!!

Ah, tämä piste on lämmin ja kodikas 
yksinäisyyden multihuipentuma, 
kun vaikuttaa siltä, ettei tässä maailmassa ole ketään toista minun lisäkseni 
          joka osaa tuntea 

vaellan paikasta paikkaan etsien sitä, minne kuulun

läpi valkean avaruuden vajoan
täynnä vihan, hädän ja katkeruuden sekaisia ajatuksia
huutavassa emotionaalisessa todellisuudessani
kuolen.