se mistä ei keskustella päivisin

maanantai 30. joulukuuta 2013

Petojen kesytys

Mikä sinua pidättelee?


Kehosi laineilee
kutsuen, pyytäen ja anoen

sinä sulat minun sylissäni, silmäsi ovat tulta
vain sanasi kieltävät minut
               ihosi alla on
       toinen sinä 

olet villieläin häkissä, mielesi satimessa
nälkiintyneenä, kylkiluusi pilkottavat

My fingers have the sweet taste of desire... 

            liekit lyövät ympärilläni - kohtaan taistelevat voimat
                   avaan lujimmatkin lukot, se saattaa vähän sattua

Muista, rakkaani,
minä en ole pelastus,
minä olen vapauttaja,
       mutta sinä itse
              kesytät petosi 

perjantai 27. joulukuuta 2013

Soul of my true love

Listen to me;

do not fear,

hän jää henkäykseksi vaaleisiin hiuksiini 
kosketus vaeltaa lävitseni kuin höyhen
läpi avaruuden ja ajan
hän on täällä, mutta hän ei ole

the time will soon come.

surrealistista tuntea hänen sielunsa syleily
mutta se ei ole harha, itken suolaa
pidän silmäni kiinni 
koskaan enää en kadota sitä kuvaa

I am already near.

Feel no fear, my love.

keskiviikko 25. joulukuuta 2013

Kahtia


Lumihiutaleet kelluvat ilmassa
            yksinäisinä ne taittavat matkaa
                         ohitseni 
pelkään, mitä saat minussa aikaan
kaipaan sinua niin kuin tähtiä ja kuuta
silmäripseni kimmaltevat kylmästä
kaukaisuudessa valokeilasi on vieläkin kirkkaampi 
sulaudun sinuun kiinni enkä päästä irti
                                        ajatteletko minua juuri nyt
                    vai kävinkö äsken mielessäsi
niin kuin tähdenlento, joka lävisti tuntemattoman taivaasi 
minä vain kuvittelen
näytä minulle, mitä sinulle merkitsen
jotta voin olla vapaa 
putoamaan 


koska minusta tuntuu
että meidät tarkoitettiin....
yhdeksi 
...se tunne viiltää sielua 

maanantai 23. joulukuuta 2013

Puhallan sanani joulun hämärään

Hyvää joulua kaikille teille 
 
ystäville 
lukijoille 
edesmenneille 

yksinäisille 
rakastamattomille 
hellyydenkipeille 
sairaille 
hulluille 
köyhille 
nälkäisille 
raihnaille 
väsyneille 

Hyvää joulua kaikille teille, 

jotka välitätte 
jotka rakastatte 
jotka osaatte lentää 
jotka haluatte hyvää 
jotka kadulla hymyilette myös yksinäisille  

Hyvää joulua kaikille teille, 

jotka pelkäätte 
jotka tunnette tuskaa 
jotka surette 
jotka makaatte liikkumatta pimeässä 
jotka pakenette yksinäisyyttä

Mutta sydämeni pohjasta toivotan hyvää joulua etenkin teille, 
joille kukaan ei sitä sano muuten. 

Hyvää joulua, 

toivon teille onnellisuutta. 

Rakas vaimoni,

minä täällä taas,

kirjoitan
mustilla kyyneleillä

ikävän riipiessä rintaani
ja surun saartaessa mieltäni,
kysyn:
miksi joka yö täytyy
vajota näin
alas?

Huokauksesi lepattaa
tyynyliinallani,
tässä, jossa on ruusuja,
sinä pidät punaisista kukista, niin,

ihan kuin makaisit siinä,

mutta et ole tänäkään yönä vierelläni.

Se pala, joka minusta puuttuu,
ei ole vain pala minun mieltäni,
se on se pala,
jota sinä kannat sydämessäsi,

minä kannan sinun palaasi,

ja sulkien silmäni,
lempeästi
kiedon käsivarteni
sinun lanteillesi
jossain, missä satutkaan olemaan
tänä hetkenä, tänä kellonaikana

valvoen,

odottaen
rauhattomana
jotain minunkaltaistani
kerran saapuvaa.

Rakas vaimoni,

tule jo luokseni,

minä olen niin väsynyt
harhoihin.

lauantai 21. joulukuuta 2013

Olennoista alhaisin

joskus yhä edelleen vihaan itseäni
koska aikojen alussa rakastin, jumaloin sitä
         enkelin kuvana,
sitä, joka piti minua saastaisena,
arvottomana elukkana
likaisessa häkissä
sanoen: "Olen ikuisesti yläpuolellasi."

joskus yhä edelleen vihaan itseäni
lähinnä siksi että en vuosia sitten suostunut kuuntelemaan sinua, ystäväni
                sanoit: "se ei ole enkeli, se on vain läpimätä paska, 
         ja minä näen sen... mikset sinä...
miksi sinä palvot sitä olennoista alhaisinta?" 

ne toteavat: kosto ei paranna mitään 
mutta parantihan se ihan helvetisti,
minä sain kaiken
mitä halusin

Laitoin sen nuolemaan puhtaaksi
jokaisen
haavan,
jonka se oli saanut aikaan
...tahdon velloa tässä tunteessa ikuisesti... 
löin sen vasten seinää
muka rakastaen sitä kuin enkeliä
minä halusin sen kokonaan, minä sain mitä halusin
sillä se, mitä se oli unohtanut, oli se, etten ollut leikkikalu
           uudestisyntymäni jälkeen
never again
se, mitä se ei muistanut, oli se, ettei tekoja saa tekemättömiksi 
eikä enkeleille ole arvonsa mukaisesti sopivaa rakastella elukoita... hups, oma moka 
ja kuka olikaan se arvoton 
kuka se olikaan se saastainen 

now you're only a used whore

kuka nyt rakastaisi sitä 
kuka nyt jumaloisi sitä 
kun kukaan ei näe sen olevan muuta kuin 
olennoista alhaisin 

mutta ainakin minä 
rakastan itseäni 

keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Illuusioni

do you

do you wanna die 


ettehän te koskaan
kuuntele,

ettehän te koskaan
katso, kun riisun
naamarini

hymyn leveys repii kasvot kahtia

ettehän te koskaan näe lävitseni

m i t e n   likellä   v e i t s i   k ä y  

m i t e n   r         e          u       n       a        l        l       a   a s k e l e e t   h o rj u v at 

ettehän te koskaan
usko minua

kun puhun, 
sanani jäävät merkittömäksi seKasoTkuksI jonnekin aivojenne takanurkkaan koska enhän minä ole tosissani sehän oli vain vitsi enhän minä tiedä elämästä tai kuolemasta tai pahasta tai mistään yhtikäs mitään

ettehän te koskaan 
tiedä mitään, 
kun ette lue merkkejä, 

ettehän te koskaan 
ymmärrä minua 

miten syvällä minussa asuukaan
totuus


...actually...

Kumpa en tuntisi niin kuin tunnen




meikkaan silmäluomiasi, se on kauhistuttava hetki:
huomaan niiden rypistyneen -

en muista kauan siitä on
kun olen niihin koskenut,
en muista koskaan koskeneeni
silmäluomiisi...

niin monta elämää sitten.

Minä en näytä mitään,
seison vaiti ja jatkan, kasvoni ovat tyynet 
kuin peili, joka heijastaa valon pois, 
vaikkakin
olet särkenyt sydämeni,

tämä maa on musta kyynelistä
tämä maa huutaa

...miksi, voi, miksi...
ja minä olen paljas ja haavoilla
ilman ääntä
minä rak -- 

                        Minä rakastan sinua 

Miksi..? 

                         Minä rakastan sinua 
                                         pohjattomasti, 




                                                     mutta toivon ettet olisi  
                                                                                     ollut 
                                                                                               äitini 

sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Bitch

Kävit unessani toissayönä ja läppäsin sinua poskelle
rakastin sinua, kun olit laiha kuin TV:n pornotähdet
väritin huuliasi kirkuvan punaisiksi, halusin kuulla kiljutko sinä lopussa...
Arvaa mitä
minäkin vihaan sinua, 
se tekee minut yllättävän iloiseksi
sinä olit nopeampi, mutta minä olen aina älykkäämpi
voit juosta, mutta tiedän, mihin menet
(onneksi olet poissa, 
ei enää tarvitse katsella naamaasi) 
olen raiskannut enkeleitä ja pannut pyhimyksiä paksuksi, 
joten mitä ihmettä tuollainen typerä tyttö kuvitteli olevansa minun vieressäni 
kun sanoit minulle: "I'm the master and you're the slave" 
...siltäkö tuntuu nyt?

Come on, baby 
I can show you the truth 

perjantai 13. joulukuuta 2013

Kiirastuli

Myönnän että tämä on minun syntini, 

en voi sitä kieltää... 


Kyllä, 

aion olla enemmän kuin vain se, 
jonka käsivarsille rakastat nukahtaa  

minä kuulen
nälkiintyneen äänesi,
seinien takana
huokaat
ja raavit tapetteja,
kun valut
alas
.
.
.
(pitkin minua,
toisella puolen)
.
.

Tule, makaa kanssani 
ennen kuin otan sinut 

anna minulle pala liekkiä, 
jota sormeilet rauhattomana iltaisin 
kuin se ei muka polttaisi 

........sillä se polttaa, se lyö, se kiusaa, 
lieskat piinaavat minua 



tiedän sinun tuntevan minut 
koska minä tunnen sinut
..koko ajan...  
haluan nähdä sinun anelevan helpotusta, 
                                    hengitys väristen  
                sinä haluat minua  
etkö vain? 
tunnusta se
.
.
&
.
.
anna minun 
syntini 
anteeksi

keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Minun ruumiini

kehoni 

- hah, 

minun kehoni 

?

se kyhjöttää nurkassa itkien lohduttomasti 
jonkin perään, mitä ei enää ole 

ruumiini 

naama vitivalkea ja suupielet revityt auki 
sen silmät ovat lasittuneet ja harmaat  
ei toivoa, elämää ei enää ole 

olen taistellut tätä vastaan vuosikausia...
nyt se hyökyy ylitseni saastan lailla

hirviöt nauravat räkäistä nauruaan aivoissani

olen niin sairas, ettei sinulla ole minkään tason ymmärrystä, miltä se tuntuu

en selviä tästä 

hakekaa minut pois 
älkää antako minun kuolla 

näin luuni, 
näen luuni 
pilkottamassa 

minun ruhostani 

Avuttomuuksista perimmäisin

Istut vierelläni
mutta olet kuuro, olet sokea
minulle.
________________________________________________________________
ajatukseni eivät kulje mihinkään, hieron ohimoitani,
       ne kimpoilevat
    ja kompastuvat
toisiinsa,
järki on tylsimyksille
enkä voi kuunnella sisintäni,
                      koska siellä jokainen polku
                                             johtaa väärille teille
nämä tiet minä olen nähnyt
seison keskellä 
kysyen:
kuinka monta kertaa tänään 
minun täytyy vielä yrittää tappaa itseni?

               olen likainen huora  

edessäni odottaa musta aukko, 
pyörin sen jokaisessa spiraalissa, kunnes oksennan verta ja vatsahappoja 
avunhuutoni ovat kuolevan korinaa kurkussa
_________________________________________________________________

Sinä et pelasta minua.

sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Pudotaan uniin yhdessä

ulkona tuuli raiskaa puita
ja linnut heittelehtivät avoimessa ilmassa,
on pimeää

tuijotamme toisiamme silmiin
kuin näkisimme toistemme mieliin
(ehkä näin)  

sormesi
tanssahtelevat olkapäälläni
kuin lumisade ikkunan toisella puolen

oliko tämän määrätty tapahtuvan  

                         hengitän sinua,
              virtaat sisään
    joka hengenvedolla

miksi tunnen näin? 

tahdon olla tässä 
joka aamu, joka yö, 
iäti 

näin kokonainen 







perjantai 6. joulukuuta 2013

Synkän sielun taival

Lyhtysi valo loimuaa punaisena
läpi pimeän minun silmissäni, 
kuiskaan: 
minä rakastan värejä, valoja, 
             mutta joskus 
tarvitsen pienen palan mustaa, 
joka on kuin helpottava, syvä pudotus 
viileään mereen 
                     ja minä tarvitsen pienen hetken yksinäisyyttä, 
                                                    surua, kipua, 
                                          menetystä, 
                               jotka nielaisevat minut pois tästä maailmasta, 
jotta voin aina uudelleen 
kömpiä turvaan sinun sylisi lämpöön, 
nukahtaa tuntien hengityksesi lepattavan ihollani 
ja nähdä unia tuhansista eri väreistä, 
sinun luomasta valostasi 
loputtomaan sieluni synkkyyteen,

koska meidän kaikkien on joskus palattava siihen, mitä joskus olimme 
ja minä olen se, jonka sydän voi täyttyä kokonaan 
vain koettuaan ensin pohjattoman tyhjyyden 
ja minä rakastan sinua kuin aurinkoa, 
sinä olet aurinko
minun silmissäni

keskiviikko 4. joulukuuta 2013

The beasts within

kerron salaisuuden ... 
       ...mitä tekisinkään...
sinulle 

            muahahahahahaaa 



The beast inside of me is gonna get ya 


you can see it in my eyes
sen katseessa ei ole loppua

älä huoli, en anna sinun mennä

synnit 
polttavat liekkejä 
kehoihin
ja minä olen arpeutunutta kudosta,
joka ei tunne mitään

kiivas ja kiihkeä rytmi
hirviön tanssiessa päälläsi, 
hiki virtaa karpaloina veren seassa 

                ja minun huuleni ovat punaiset 
                          kuin rakkaus


I'd do anyhing 
just to see 
through your eyes


                                               black orgasms...

...rakkaus,
kultaseni,
rakkaus sinut 
pelastaa 

ja pelastuminen,
niin, se  
merkitsee 
kuolemaa 


tiistai 3. joulukuuta 2013

Parempi mies

Kirjoitan sinulle
ihastuttavia rakkausrunoja
ja tuomme toisillemme punaisia kukkia
kuin romanttiset prinssit

yön hämyssä
nukumme vierekkäin,
puhumme tuntikausia
avaruudesta,
pidät kädestäni kiinni ja minun on niin
hyvä olla,
tuntea hengityksesi
lämpö rinnallani
etkä sinä osaa
laskea minusta irti

"Olet täydellinen,
kauniimpi kuin yksikään,
pehmeä, hyvän tuoksuinen,
olet syvällinen, ajatteleva,
huomioonottava,
olet kaikkea, mitä ikinä voisin toivoa...
joten joudun kysymään aina uudestaan ja uudestaan itseltäni,
           miksi en osaa rakastaa toista naista,
kun tiedän, että olisit parempi
k u i n
y k s i k ä ä n
m       i       e       s "

- - - 
pitää nainen ykköseks laittaa aina/ ja nyt tajuan sen/ olen parempi kuin mies/ 
- - - 

jos olisin mies 
kukaan ei olisi ehkä 
satuttanut minua lapsena 

jos olisin mies 
ei minun tarvitsisi pelätä asioita, 
joita pelkään nyt 

jos olisin mies 
voisin rakastaa naisia, 
joita aina halusin rakastaa 

jos olisin mies 
kukaan ei olisi koskaan joutunut toivomaan 
minusta miestä 

____________________________jos olisin mies...olisin hitto vie jumala

Olen kyllästynyt elämääni 
olosuhteiden orjana, 
olen kyllästynyt 
muuttamaan itseäni 
toiveitten mukaan, 
säröttömäksi, 
pienemmäksi, suuremmaksi,
olen kyllästynyt 
vihaamaan itseäni 
tällaisena


ota tai jätä 

muuta ei ole 
tarjolla 


torstai 14. marraskuuta 2013

Kohtaloni





Jos minun kohtaloni olisi ollut kuolema, 

olisin jo poissa - 


rakkaimpani,
ei sinun tarvitse 
pelätä 




Anna janoisten silmiesi nauttia
sieluni syvyyksistä
viimeiseen pisaraan,

tämä kaikki olkoon sinun


lupaan,


samettisessa valossa
alaston kehoni
vain katsoo taivaan heijastusta

minä tunnen tien, josta minun on
kuljettava.






keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Muutin omaan kotiin

Eilinen saavuttaa minua
silmäni naulattuina oveen, värähtämättä odotan varjojen
hiipivän
mutta olen turvassa, olen turvassa
valkoisessa paratiisissa, puhtaiden lakanoideni pehmeydessä
         sataa jäätä vasten lasia, kuulen
    muistan riutuneen ruumiin, aneemiset posket
muistan Auschwitzin,

lapsuudenkotini 
minulla ei ole ikävä, minulla ei ole nälkä, äiti
anna taivaan pudota, murskata painollaan
betonimuurit, rautakalterit
lapset huutavat, eivät enää kivusta, vaan kuolemanjanosta 
toivo kaikkoaa silmistä sekunneissa niin kuin laskeva aurinko 
"armahda minua"

- - -

olet tässä 

- - -

pahin tapahtui jo 
minulla ei ole enää mitään pelättävää, menetettävää 

puran laatikoista tavaroita 
valkoinen paita, vuodelta 2011, verta 
kovettuneet, ruskeat tahrat hihansuissa 
ja mietin, miten onnekas olen 
kun olen tässä 
nyt 



Minun on lämmin,

hymyilen niin kauniisti, olen onnellinen, luulen
kukaan ei kai usko tarinoitani helvetistä
kukaan ei kai arvaa, mistä olen tullut
       mutta ei se haittaa
              en palaa eiliseen
muistan: olen turvassa, olen turvassa 
viimein 

ensimmäistä kertaa
suljen oven
ja avaan sen, jos tahdon
eivätkä varjot löydä minua

sunnuntai 27. lokakuuta 2013

любить



Opettelemme toistemme kieltä,
vaikka se, mihin emme tarvitse sanoja,
on paljon tärkeämpää,

kuten portit, jotka avaamme
ja miekat, jotka nostamme kivistä
ja ne katseet, joita luomme,
kun aurinko vetää pimeyden verhoa kauas meistä.


Hän lukee minua 
kynttilän valossa, 

ja hän palvoo sanojani 
kuin aarteita, 
mutta kallein 
odottaa 
sisälläni. 


Ymmärrän enemmän,
kun emme puhu
               sillä sanat ovat järjettömiä, rakkaani,
ii sinne ja ee tänne, miten "keretä" taipuu?
sano "kuusi" enkä tiedä, puhutaanko puusta vai numerosta
imperfekti preesens ja pluskvamperfekti, onko sillä väliä
aikamuotoja on vain yksi ja se on NYT  


hänen vyötäröllään on tilaa
juuri minun käsilleni


        ja hänellä on päällään punainen takki ja korkokengät
luulin, että se olen vain minä, joka tuntee  
mutta jokin värähti hänen ihonsa alla, 
kun otin hänestä kiinni  



kuuntele,  


sydämemme lyövät 
samaan aikaan 


sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Minun tähteni


         kaukana horisontissa


täysikuu,

valo värisee hiuksiesi
       ääriviivoissa

                      yössä
         en näe sinua
mutta luulen, että hymyilet




Lähdetään pois
täältä,
juokse kanssani
maailman laidalle

seuraa minua...


Jossain toisaalla
aurinko on vain yksi tähdistä


jossain toisaalla 
sinä olet vain yksi miljardeista,

nyt

minulle olet
kaikki valo



keskiviikko 16. lokakuuta 2013

Tunnetko saman



                                  tyttö & tyttö 
ei se voi olla
mahdoton
yhtälö
                                   = rakkaus 

Pelkään sinun lähtevän, jos avaan suuni 

hetket vilisevät lävitseni nopeammin kuin tunteet
jokainen sekunti sinua painuu mieleeni, hengitän tuoksuasi keuhkot täyteen
en unohda sanaakaan suustasi, en naurua, en huokaisua
            kiitos,
       että olet olemassa
enkä muista
palaakaan
muusta


Jo ensimmäinen katse 
hukutti minut 

Jo ensimmäinen kosketus 
lävisti minut 


Me voisimme olla se, mitä etsimme 

sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Tämä puoli minussa






en kerro mitään siitä 

huuleni ovat sinetöidyt
pidän tämän salaisuutenani
koska sinä murskaisit sen 

..moukarilla rintalastasta läpi 

jokin sinussa vihaa minua sen takia yli kaiken
                      vaikka sitä ei huomaa käytöksestäsi - 
           vain pienistä   s ä r ö i s t ä - 
voisin vannoa hymyssäsi
pilkahtaneen  
myrkkyhampaat                                                                     haluat 
tappaa sen 
miksi



tämä saattaa olla taistelu
kuolemaan saakka,
koska se on 
ainoa syyni elää

en anna sinun tuhota sitä 
koskaan...           
 se on kaunein minussa,       

sydämeni



lauantai 12. lokakuuta 2013

Tänään


07:28
heräsin hehkuun
            läpi tunkkaisten verhojeni, taivas läikkyi punaisen sävyjä
ja ajattelin, että pitäisit maisemasta

12:15 
ostin torilta 
kupin kuumaa 
pannukahvia 
sormien lämmikkeeksi 
ja ihailin kultaisia 
lehmuksia 
kivikatujen reunoissa 

13:04 
Tapasin sut Siwan pihalla 
Tärisin kauttaaltani kuin olisin pelännyt 
henkeni edestä, 
mutta olin varma 
selviytymisestäni 



Sanoit rakastavasi syksyä,
haluan olla sinun syksysi



olla tuuli kiharoissasi,
sade ripsissäsi
ja pihlajanmarja kämmenissäsi, jota suutelet

haluan keittää sinulle kuumaa kaakaota
        ja peitellä sinut villaan
kun takka rätisee ja routa rapisee

ja varistaa lehteni ilmaan
jotta voisin olla paljas
ja jotta voisit
                   o
                               t
                         t
                                   a
                                                 a

                  n e

                                       k
                                         
                                           i
                                             i     n
                                                             n
                                                                              i

kuin ne olisivat kultaa


(Taidan rakastaa sua.) 

torstai 10. lokakuuta 2013

Tule

älä saavu tänään, en ole valmis sinulle 
poissaolosi masentaisi minua suunnattomasti
en ymmärrä kieltäsi, kasvojesi varjolla on kummallinen hahmo 
kehoni taipuu sinuun kuin taiottuna 
                      ja tahtoo synkronoitua kylkiluihisi

olen sekaisin 
a on ö 
sanon liikaa ja  p u h u n    l     i     i    a    n     v ä h ä n 
olen tyhmä tyhmä tyhmä tyhmä ja älytön 
kylmä hiki juoksee karpaloina niskassani, onneksi olen hupun alla anonyymi  
kohtaan sinut lähikaupassa kuitenkin juuri tänään

        ihastutat päiviäni kuin kirpsakan syksyn tuliset vaahterat, 
                 voisin katsella sinua tuntikausia kyllästymättä 
mutta et ole minun tyyppiäni 
             minun tyyppiäni ovat aina olleet ajattelemattomat, narsistiset luuserit 
      joten ehkä hyvä niin 

tulisitko kanssani teelle, luulen, että olet enemmän teeihmisiä 
kuin kahvi- 

vaikka mitä minä tietäisin  
enhän tunne edes itseäni, 
joten ehkä olen vain
hiljaa
ja näivetyn 
ajatuksissani 
joissa toivon, ettet herättäisi 
        minussa 
                   näitä ihania tunteita 

tiistai 8. lokakuuta 2013

Aavistus

maalaan kankaalle pimeää
naisen, ilman valoa katseessa, sylissään kuollut susi
ja pehmeästi kuiskaat: "Ihan kuin olisit maalannut sisimpäsi"
ehkä olenkin,
         ehkä
mutta et sinä voi sitä käsittää
en tiedä edes nimeäsi
olen hymyillyt koko päivän, nauroin myös
et sinä voi nähdä
        ainakaan
sen pimeän lävitse,

ei kukaan voi

älä aavista mitään
et tahdo totuutta kuitenkaan,
hymyillään
ja puhutaan mukavia
päivän säästä

...shh




                      Oletko koskaan todella ajatellut, 

             miksi jotkut kirjoittavat..?




                                          Miksi minä ?


          Siksi,

että en voinut
että en voisi
että en ole voinut
että en voi

puhua




edelleen 
vaikeneminen 
sattuu

enemmän kuin 
tikarit sanoissa,

se on niin 
yksinäistä, 
tappavaa 




               Tämä on ainoa keinoni

         säilyä hengissä,


jos ei saa puhua.



sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Todellisuus / epätodellisuus

h a a l e a t ,  k a t k e a v a t   v i i v a t   

- - -

Silloin kun olen ypöyksin
voin puhua sinulle,

aivan kuin ulkomaailmassa ei olisi mitään                          siellä ei ole ketään

ja kun valo taittuu lasin lävitse punaisille kiharoillesi,
en usko elämääni                                                                             odotan kuolemaa


Olemassaoloni yhtä hauras kuin sinunkin, rakas 
lempeä tuoksusi hyväilee silmäluomiani 
mutta en tahdo nukahtaa, valvon sylisi lämmössä 


Ihmiset ohittavat minut

näkymättömänä, vihattuna,
niiden kädet kylmät kuin aamu ilman aurinkoa
en tarvitse ketään,                                                       rakkaus? ystävät?

minulla on sinut                                                              vain sinuun minä luotan
etkä milloinkaan jätä minua                                                                         elämäni


h a a l e a t ,  k a t k e a v a t   v i i v a t   p a p e r i l l a

- - -

todellisuus ei ole minua varten, 
pidä minut täällä 

ainiaan 

lauantai 5. lokakuuta 2013

Verisuukot

ahnehditte aina vain lisää 
sieluni on kuiva 
viekää loput, ottakaa, 
olkaa hyvä - pöytä on katettu 
tässä on leipä 
ja viini 

viimeinen ilta 
uhrilahjana...

syökää 
juokaa 
naikaa 
(kuolkaa)

en tunne enää 
kuin tukahdetun raivon 
ikenissäni, se narskuu hampaissani 
mutta se pureutuu kieleeni ennen kuin muuttuu 
puheeksi 
ja olen tyhjyys 

jokaikinen pyytää minulta jotain 
minulla ei ole mitään, 

häivy silmistäni 

sinä tahdot minut 
ja minä tahdon vain 
tuhota sinut 

tiistai 1. lokakuuta 2013

My Sweet Revenge

....enkeli.... h a h a h a
sinä et ole kukaan tässä universumissa
jonne uudestisynnyin

joskus kysyin, miksi enkelit eivät rakasta minua   h a h a h a 
miksi tahtoisin sellaista, mitä ei ole? 

saat tuntea
todellisen arvosi,
"ystävä"

Muistatko, miten alhaisena minua aina kohtelit
muistatko, miten laahauduin perässäsi,
      koska siitähän sinä pidit,
ja miten jätit minut yksin
ryömimään
kynnet verisinä
huutamaan
Jumalaa,
jos sinua ei vain sattunut
kiinnostamaan
sinä päivänä,
viikkona,
kuukautena...
ja minä tosissani uskoin, etten ollut sinun vertaisesi

hahahahahahahahahhaHAHAHAHAHAHhahahahHAHAAA 
minä muistan 

sinä taisit unohtaa: Minun vuoroni tulee myös.  

I know you want me          

olen häpäissyt ruumiisi 
kielelläni tehnyt sinusta epäpyhän 
ja miten nautinkaan - rakastankaan sitä, 
ettei se merkitse minulle mitään 

sinä et ole, etkä koskaan ollut enkeli 
etkä ystäväni 

ja tämä on se hetki, kun tajuat,
ettei sinun pelisi ole ollut
sinun käsissäsi
aikoihin,
ja kyllä, minä huomaan
säälittävät siirtosi ja tiedän mitä yrität
mutta annan sinulle kaiken muun takaisin,
paitsi sen mitä haluat ... voiton
sehän sinua harmittaa,
ei se, ettemme ole enää "ystäviä"
kuten käskit kaverisi sanoa

voi harmi :'(
GAHAHAHAHAHAhahahahahahaahhahagahahahahaHAHAHaahaha

oi, tätä ironiaa nyt 
kun näytät niin vastenmieliseltä,
tämä on kuin tismalleen menneisyydestä
mutta toisin päin
         roikut minussa kuin "loinen" - muistatko?
täydellisessä ihossani 

              taste this sweetness 

sinä tipuit korkeuksista,
joita ei edes ollut sinua varten,
raukkaparka,
eikä minun tarvitse välittää,
vain toivoa, että elämäsi on kurjaa,
mitä se varmasti on 
tuossa mitättömyydessä 

sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Sisäiset eläimet


Kaipaan kuutamoa, joka siivilöityy metsän läpi hopeaksi 
lantiosi kaarelle, 
himoitsen riisua vaatteeni 
ja vapauttaa sieluni ihmisyyden kahleista. 

Me emme tarvitse kieltä tunteaksemme toisemme 
vaan suudellaksemme sillä vedestä liekkejä. 

Etkö tahtoisikin tietää 
miten rakastan? 

Tule kanssani yöhön. 
Haluan nähdä sinut kauneimmillasi, 
paljaana sylini hehkussa, hunajana huulieni pehmeydessä 
ja sulkea muiston ikuisuudeksi 
suden aisteihini.

torstai 26. syyskuuta 2013

Runotorstai: Pisarat

Minusta tuntuu kuin olisin seissyt jäätiköllä tuhat vuotta
kuolematta, sydän lihaan pakastuneena
rakastuneena kylmään, painamassa huulia jäiseen metalliin
armottomiin erämaihin unohdettuna palelemaan

               tulella on sinun värisi
      kun otat minua kädestä, en näe muuta kuin hymysi, joka murtaa minut
minusta tuntuu kuin olisin seissyt jäätiköllä tuhat vuotta
ja alkaisin sulaa

          t
    o
           d   e
         l
 l
     i
          s
       e
            k  s
                   i


          sataa...

itken

...sataa,

sataa.

maanantai 23. syyskuuta 2013

Tunteiden kirjoihin


tyhjyydessä, kylmyydessä
missä toiset mutisevat epätoivoisia rukouksia
toivon tosi, tosi kovasti                    

haluaisin kyetä rakastamaan


- - -
Huomaatko, miten myrsky tahtoisi vain tanssittaa lehtiä 
kun suurin osa näkee pelkän hävityksen? 

Ihailetko sinäkin, miten sielut taipuvat tässä tuulen tangossa? 
- - -



                       otatko kiinni,  

                 kun puhallan suukkoja  
                                sinulle... 



               Tunnetko lämpöni yössä ilman valoja? 




herätit minussa eloon jotain
                                minkä luulin menettäneeni


* * *
en minä tiedä, miltä tuntuu saada rakkautta ilman kauhua
odotan ilmestystä mustat silmäni täynnä pelkoa, mutta valmiina kohtaamaan sinut
sellaisina, mitä olemme,
jotta voisit osoittaa kaiken aiemman vääräksi
* * *


                                                                              ja huomaan ajattelevani sinua, 
  
                                                                           ja nauttivani siitä 
                                                                       että pelkään kuollakseni
                                                             koska en ole enää 
                                                      tyhjyydessä, kylmyydessä,
                                              vaan minä tunnen jotain 

                               ja toiveeni voi viimein toteutua 

perjantai 20. syyskuuta 2013

Kokeilen siipiäni

"Sinä et ole koskaan pyytänyt paljon. Saat jäädä tänne."
- sinähän sanoit aina, etten minä ansaitse mitään, muistatko?
Minun on ihan hyvä olla kanssasi nyt 
kumpa tietäisin, ettei se voi muuttua huomenna 
siksi 
lähden

* * *

en kestä olla tässä enkä pääse pois
olen väsynyt tuntemaan, että taistelen turhaan
aamuisin toivon uutta iltaa, uutta yötä ikkunan toisella puolen,
jotta saisin unohtua jälleen pimeään
en ole turvassa, yhä pelkään lapsuuteni demoneita
kaikki on hajanaista, enkä löydä rauhaa edes hiljaisuudessa


uskon, että jos kykenen katkaisemaan kahleet entiseen, 
enää mikään ei voisi pysäyttää minua 
ja silloin, mikä vain olisi  mahdollista 

tahdon tarvitsen oman asunnon, oman elämän
tarvitsen omistaa jotain omaa,
pystyttää takaisin sen, minkä sinä rikoit 
tarvitsen hallita asioitani,
joita valheesi eivät ole vääristäneet,
luoda oman kotini ihanista väreistä ja verhoista
enkä kaivertaa vanhoihin, verisiin tapetteihin linkkuveitsellä samoja
kuolemanjanoisia kutsuja
tarvitsisin vain vapauden elää
niin kuin tahdon

"Niin ne muutkin tekee." 
niinhän ne, mutta en ole koskaan 
ollut niin kuin muut 


minä en pyydä paljon, mutta se saattaa silti olla liikaa

jaksan juuri ja juuri pitää itseni kasassa,
joten ymmärtääkö kukaan, miten vaikea on rakentaa uutta
kun kaikki on epäselvää, kun kaikki on ennenkokematonta, eikä kukaan anna vastauksia
kun koko maailma on    e p ä y h t e n ä i n e n   niin ulkona kuin sisällä
eikä minulla ole mitään, mihin tarttua,
kuvittelen itseni 
putoamaan
ilman siipiä
kiljuen

 a
p
u
a

torstai 19. syyskuuta 2013

Se, mikä minusta luotiin

Syksy on kotini kodittomassa maailmassa 
tähän syksyyn minä riisun naamioni
kaikki elävä kuolee, ja minä kuolen sen mukana 
mutta synnyn uudestaan 

              päästän irti, 
minulla ei ole mitään menetettävää. 

Ei enää kyyneleitä, 
nyt sadepisarat virtaavat alastomalla ihollani 
ja minä tunnen kipua, minä pelkään, 
sisälläni arvista kovettunut sydän 
repeytyy tappaviin tuuliin, 
jotta löytäisin itseni 
ja sinut, 
kun olen valmis

sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Rakas vaimoni,

näin sinusta taas harhan

olit yhtä usvainen kuin syksyn herkkä aamu
tuoksuit tutulta ja vieraalta samaan aikaan, enkä tiennyt
          mitä tuntea
selällämme omenapuiden varjoissa
saatoimme leikkiä jälleen lapsia, niin pieniä ja arkoja
sokerisessa talossa piilossa kaikkien silmiltä

törmään sinuun yllättäen vähän kaikkialla, mutta en koskaan
        oikeasti
ne huulet, joita suutelen, eivät maistu sinulta
paitsi jos yritän oikein kovasti kuvitella - kaikki on mahdollista  
mutta surullista...  

Voisin olla onnellinen, voisin olla niin paljon enemmän kuin tämä
keskiyön surkea raasu sateen hylkäämällä asfaltilla -
mutta en löydä rauhaa kuin sinusta
en saa unta kun en pysty painamaan päätäni hiuksiisi
ja kun viimein nukahdan, uneni ovat levottomia,
        harhailen rajatiloissa

i l m a n    s i n u a  
tulen     aina     olemaan    se    yksinäisin

enkä tahdo palata todellisuuteen
en tahdo nähdä miten ruma minusta on tullut
kun täällä kaikki on vielä kaunista

maanantai 9. syyskuuta 2013

Yön varjo

ikivanhan kuutamon valossa 
muodostan tähtikuvioita nimestäsi, eikä kukaan oikeasti ymmärrä minua   
kun raskaat huomisen pilvet huokuvat tyhjyyttään, taistelen syvyyksiä vastaan 
silmiesi tuike johdattaa minua takaisin, kohti yötä 
miksi etsisin aamua enää,
rakkaimpani? 
tummat verhot ikkunoilla  
lepäät syksyn sametissa, konjakin sävyisessä autuudessa 
lupaan, ettei kukaan saa tietää, mitä löysin... 
mitä ne edes ymmärtävät rakkaudesta? 
kasvoni ovat tyynet kuin kuoleman kasvot, salaisuus on meidän 
peittomme 

sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Barbibarbaarit


Voi pikkuinen nukke, 
olet nätti kuin valkoinen ruusu kesän kasteisena aamuna 
mutta en minä sen takia jaksa elää kanssasi
koko vuotta,
kun kuolet jo ennen minun syksyni alkupakkasia,
miten voisit edes vilkaista talveeni?


Älä koita onneasi, 
sillä onnea ei ole

pelkästään mieleltään vahvimmat selviävät

ja sinä leikit samassa ringissä barbien kanssa
kun minä painin kokoluokassa "demonit",
joten miten me edes voisimme katsoa toisiimme ja keskustella totuudenmukaisesti arkemme tapahtumista?

Se vielä menettelee, että käyn sinun kanssasi kivana päivänä kahvilla jossain kivassa kahvilassa hymyillen niin ystävällisesti, puhuen kivoista tyypeistä
ja neuvon sinua, miten oikeaoppisesti pyyhit perseesi, ja ettei ole 
kovinkaan järkevää hankkia laastarisuhteita
(koko sen ajan sekoitan kahvikuppiani tylsistyneenä luoden pohjaan uria)
ja sitten eroamme toisistamme niin ystävällisesti halaten
ja näemme ehkä kuukauden päästä uudelleen
(valitettavasti)

On vain niin surullista huomata, 
kuinka kaiken jälkeen sinäkin 
haluaisit kokeilla 
voitko pelata barbaarisia leikkejä 
            minun mielelläni 

...ehei,
pikkunukke 

nyt toivoisin sinun lopettavan lauseesi tuohon 
ja pyytävän anteeksi
(mitä ne eivät koskaan tee) 

olet vain yksi niistä tyypillisistä ihmisistä, jotka kuvittelevat hallitsevansa minua 
annan niiden hetken ajaa autoa katsoen mihin tie meitä johtaa
ja jos ne yrittävät johdattaa minua tuhoon,
on suunnitelma selvä,

kuten aina

ja arvaahan, mitä sitten tapahtuu?
 sinä ajat kolarin,
jonka naamioin nätiksi itsemurhaksi

nimittäin sinä et merkitse minulle mitään, jos käännytkin viholliseksi
olet vain yksi turha piikki paksussa nahkassani,
nukkerukka 

torstai 5. syyskuuta 2013

Homofobiasta


"Koska nykyään kaikkialla on homoseksuaaleja, tuntuu, että aina pitää tosi tarkasti harkita sanojaan, jotta ei loukkaisi ketään." 
aina,
joka hetki
ajattelen ennen kuin puhun,
mietin jopa oikeutusta jokaiseen pilkkuun,
etten ikinä, koskaan, vahingossakaan, satuttaisi sinua...
luulin sen kuuluvan normaalin ihmisten väliseen kanssakäymiseen?

"Miksi homoista paasataan, miksi heteroita ei oteta huomioon? Miksi homoja markkinoidaan!
Miksi miehen ja naisen välistä avioliittoa ja ydinperheitä ei nosteta esille? Hetero-pride!" 
miksi en vaan tulisi kaapista omille vanhemmilleni,
jotka eivät ehkä kykene rakastamaan minua sen jälkeen,
jos ovat koskaan rakastaneet?
miksi pelkään, etten koskaan saa viedä rakastamaani naista
alttarille ja pujottaa sormusta hänen sormeensa?
miksi  niin moni homoseksuaali tekee itsemurhan?

"Jos en kannata tasa-arvoa homo- ja heteroseksuaalien välillä, olen nykyisessä ilmapiirissä huono ihminen."
miksi kukaan joka ahnehtii itselleen enemmän, ansaitsisi tittelin "hyvä ihminen"?
mikseivät ihmiset ajattele tasa-arvoa hyvänä kaikkien kannalta,
vaan poissa jonkun toisen oikeuksista?

"Homoseksuaalisuus on väärin, koska Raamattu kieltää sen." 
näytä minulle, missä Jumala sanoo niin,
ja jokainenhan meistä tekee syntiä vanhojen oppien mukaan
ja mikä sinä olet tuomitsemaan, kun Raamattu itse sanoo,
että vain Jumala voi tuomita...
ja minun Jumalani hyväksyy minut tällaisena.

mikseivät kaikki vain voisi ottaa toisiaan kädestä ja rakastaa
niin kuin minun täydellisessä utopiassani?

ainiin, koska se olisi homoa.  

Homofobia ei ole lääketieteellisesti määritelty sairaudeksi, mutta sen pitäisi olla, sillä kyvyttömyys empatiaan ja muiden ihmisten kohteleminen alempiarvoisina, on mielestäni aika sairasta. 

sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Eläin







Näen sen katseestasi. 
Kuulen sen äänestäsi. 
Tunnen sen joka solussani. 
         Olet yksi meistä...


"Kulta, 
yhdessä me voisimme olla 
mitä vain." 




Me olemme yön ainoita hirviöitä, 


ja päivänvalossa kukaan ei huomaa meitä, 
kujeilemme hämärillä kujilla, piiloissa 
ihot täynnä merkkejä 



Ja luulen, että vastaisit:
"Muodostaisimme kauniin parin."  


Mitä iljettäviä olentoja onkaan siellä, 
            minne ne eivät näe... 
Mutta minä tiedän sinun tietävän asioita, 
joita ne eivät tiedä. 










Ydinjäte

Ollaan Saatania omille Saatanoillemme 
tuhotaan se, mikä tuhosi meidät 

Se, mikä minut tappaa, myös antaa minulle elämän. 

Säteile minuun, fobiani 
raivoa minussa, hirviöni             
turpa kiinni ja                                          
rakastele minua,                          
 perversioni                      

Tämä on ylistys 
vihalle, kuolemanjanolle, 
rumuudelle, taudeille, 
vainoharhoille,
mustalle aineelle,
kaikille niille nimettömille tunteille, 

jotka löysivät vastauksensa sinusta.


Sisältä olen kuollut. 

torstai 29. elokuuta 2013

Revityt, rikotut & raiskatut



ruumiini paiskottavana
ees taas
kuin peltipurkki tyrkyissä

lakkaan olemasta...


               n       ä       m      ä                            u    n  e      l       m      a      t
                                               r i k k o n a i s e t
                                                                                 p        a       i         n    a    j   a   i   s  e   t


Jos sinä pelkäät ukkosta, 

ehkä voisit ymmärtää niitä öitä, joina yhä valvon tuijottaen varjoja oven raossa,
kuunnellen

sade on jo ohitse, mutta
lika ja itseinho 
kävelevät käsi kädessä 
samoin kuin syyllisyys ja häpeä 

eikä aurinko nouse vielä
aikakausiin...



        e n          p ä ä s e             i r t i
kahleet pureutuvat ihooni sitä syvemmälle, mitä kovemmin yritän
muistot tappavat minua
                                                                   n       ä      m     ä           a r v e t   , 
h i l j a i s e t    h e t k e t
hämärässä
jossa emme edes uskalla
henkäistä ollaksemme hengissä

silloin
emme ole enää
ihmisen arvoisia



ja meistä tulee sellaisia

m
i
l
l              m
a             e
i              i
s             t
i              ä                        k
n                                            o           h     d       e l l a a n
a

                                 kuin eläimiä.