lauantaina 14. marraskuuta 2009

Sudenkuoppa

Katsot minua
silmät täynnä halveksuntaa,
kuin olisin hylätty eläin

Kuulen hullun naurusi,
kun mietit miten putosinkaan
sudenkuoppaasi

Kaikki kauniit muistot
meistä kahdesta
kuolevat raivoon
pääni sisällä

Odotan sitä päivää,
kun olen vapaa
sinusta,
irti kettingeistä
ja kuristushihnoista

Olen nähnyt
jokaisen kylmän valheen,
jolla sait minut
tarttumaan syöttiin

Minä tunnen säännöt
tähän peliin,
jota pelaat kanssani

Ja me molemmat
tiedämme voittajan:
se olet sinä

4 kommenttia:

cinderella kirjoitti...

Vau, tässä runossa on tunnetta. Viha, halveksunta ja epätoivo paistaa läpi, unohtamatta toivoa paremmasta/vapaammasta tulevaisuudesta :)

Yksinäinen susi kirjoitti...

Kiitos Cinde, mukava että runoni miellyttää :)

brandywine kirjoitti...

tää on hieno kuten nyt olettaa saattaa, mutta miksi dita ei ole kirjoittanut piiiitkään aikaan mitään? :/

Yksinäinen susi kirjoitti...

kröhöm, susi, meinaat kai ! sudella ei ole oikein aikaa nyt :( meinasin viikonloppuna kirjottaa, mut ku piti kaikki koulujutut saada tehtyy ja huh. kirjotan heti ku ehdin brändiseni.